Vaalit tulossa!
 
Suomessa eletään politiikan supervuotta 2019. Huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen edessä ovat EU-vaalit sekä hallitusneuvottelut ja -ohjelma. 1. heinäkuuta alkaen Suomi toimii kuuden kuukauden ajan EU:n neuvoston puheenjohtajana ja vie eteenpäin unionin keskustelua eri aloilla. Suomen kaudella neuvoston rooli korostuu, kun Euroopan parlamentti ja komissio vasta järjestäytyvät toukokuisten EU-vaalien jälkeen. Samalla neuvotellaan komission uudesta viisivuotisohjelmasta- ja unionin uudesta rahoituskehyksestä. Ja tähän päälle vielä Brexit.
 
Ulkopoliittisen instituutin julkaisu joulukuulta toteaa, että ”turvallisuuskysymykset ovat kansalaisten mielestä olleet EU:n integraatioon liittyvissä odotuksissa tähän mennessä toissijaisia”, mutta jatkossa suomalaiset odottavat unioniltaan yhä enemmän sekä sisäisen että ulkoisen turvallisuuden saralla. Euroopan turvallisuusympäristö on ollut pitkään muutoksessa. Sekä eduskunta- että EU-vaalien alla keskustellaan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Vaikka ulkosuhdehallinto vetää unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, on Suomella puheenjohtajana keskeinen rooli sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden rajapinnassa käytävässä keskustelussa.
 
Suomella on kaksi erittäin keskeistä kansallista yhteistoimintamallia turvallisuushaasteiden kohtaamiseksi, joista voidaan ammentaa eurooppalaiseen turvallisuuskeskusteluun: kokonaisturvallisuus ja kokonaisvaltainen kriisinhallinta. Kansalaisen turvallisuuden tunne eli se, josta turvallisuuteen liittyvät äänestyspäätökset lopulta kumpuavat, muodostuu monesta eri kokonaisuudesta.
 
Kun arvioimme keinoja ja työkaluja Suomen ja EU:n turvallisuuden parantamiseksi, on huomioitava koko valtioneuvoston toimiala ja vastuulliset viranomaiset. WISE:n vuoden 2018 julkaisussa nuorten asiantuntijoiden kanssa toimme esiin, kuinka näistä käsitteistä tulisi viestiä enemmän kansalaisille erityisesti vaalien alla. Vaalien turvallisuuskeskustelun ei tulisi rajoittua vain hävittäjähankintoihin tai maahanmuuttokysymyksiin. Kirjoitimme muun muassa, että ”ollakseen kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan suurmaa Suomi tarvitsee laajan yhteiskunnallisen keskustelun ja poliittisen mandaatin toiminnalle. Kokonaisvaltainen lähestymistapa on meidän kaikkien intressimme.”
 
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeiset kysymykset, kuten Suomen rooli globaalissa sääntöperusteisessa kansainvälisessä yhteisössä ja kriisinhallinnassa, harvoin nousevat vaalikeskusteluihin. Esimerkiksi laajempi keskustelu ulko- ja turvallisuuspolitiikan työkaluista ja vaikutuskeinoista edistäisi niiden legitimiteettiä ja rahoitusta julkisessa keskustelussa.
 
Mitä kattavampi ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskusteltu vaaleissa käydään, sitä vahvempi mandaatti valtioneuvostolla on tulevalla eduskuntakaudella. Tässä kaikilla poliitikoilla, mutta myös asiantuntijoilla aina virkamiehistä järjestökenttään ja elinkeinoelämään, on keskeinen rooli. Keskustelu turvallisuuden tunteen vahvistumisesta ja heikentymisestä, on tuonut turvallisuuspolitiikan yhä lähemmäs kansalaisen arkea. Vaalikeskustelussa tulee analysoida turvallisuuspolitiikan ilmiöitä niiden juurisyiden kautta.
 
Suomella on maailman ”kärkiosaamista” muun muassa oikeusvaltioperiaatteessa, luottamuksessa poliisiin ja muissa demokratian perusinstituutioissa. Konfliktien ratkaisu ei ole ainoastaan sotilaita ja muuttoliikkeiden hallintaa. Kriisinhallinta on pitkäjänteistä työtä, jossa tarvitaan kaikkia yhteiskunnan osa-alueita eli juuri niitä, joissa Suomi on toistuvasti maailman kärkimaa: vakaus, vapaus ja hyvä hallinto. Vaalikeskustelut ja EU:n puheenjohtajuus tarjoavatkin mahdollisuuden tuoda näitä yhä enemmän esiin globaaleilla agendoilla.
 
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tulisi olla ennakoivaa ja ennalta ehkäisevää. Hyvinvointi, toimeentulo ja varaus luovat edellytyksiä. Instituutiot, demokratia ja tunne oikeudenmukaisuudesta luovat vakaita ja kestäviä yhteiskuntia. Suomea pidetään monella mittarilla maailman parhaana ja onnistuneimpana maana. Suomessa on valtava määrä osaamista sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta. Tätä osaamista tulee tuoda yhä enemmän vaalikeskusteluun. Reaktiivisten toimien varjolla ei tulisi ohittaa sitä vuosikymmeniä tehtyä työtä ja ymmärrystä ennalta ehkäisevästä ja vakauteen tähtäävästä sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden vahvistamisesta.
 
***
Ilmari Uljas on kansainvälistä politiikkaa opiskellut YTM, joka toimii nykyään virkamiehenä. Hän osallistui WISEn mentorointiohjelman ensimmäiseen vuosikurssiin aktorina.
 

Turvallisuus kasvun perustana 
 
Mitä on turvallisuus? Monelle turvallisuus on vain tunne tai olotila, tai uhkatilanteiden puute. Turvalliseksi valtioksi koetaan sellainen, joka on sotilaallisesti ja aseellisesti varautunut. Turvallisuus on kuitenkin paljon enemmän. Turvallisuus sisältää myös poliittisen, sosiaalisen, ympäristöllisen ja taloudellisen turvallisuuden. Silti nämä unohtuvat usein, kun keskustellaan turvallisuudesta. 
 
Voidaan sanoa, että Suomi on turvallinen maa. Meillä ei ole akuuttia vaaraa sodasta, ei luonnonilmiöistä johtuvia kriisejä tai paljonkaan järjestäytynyttä rikollisuutta. Yhteiskunnassamme kaikilla on ääni ja turvallisuus tuntuu lähes itsestäänselvyydeltä. Olemme tottuneet etuoikeutettuun elämäämme, emmekä osaa arvostaa turvallisuutta ennen kuin menetämme sen. Tämä koskee varsinkin nuoria ja lapsia, jotka eivät ole kokeneet mitään vaaraa tai turvallisuuttaan uhkaavaa asiaa. Kuitenkin jossain, missä vaara on arkipäivää, turvallisuus voi tuntua kaukaiselta utopialta, jonka eteen tehtäisiin mitä tahansa. 
 
Kuvitellaan, että suomalainen nuori vaihtaisi paikkaa esimerkiksi kriisi- tai sota-alueen nuoren kanssa. Suomalainen ei olisi tottunut tilanteeseen eikä siksi osaisi toimia. Tilanne voisi tuntua epärealistiselta kauhukuvalta. Toinen nuori olisi taas helpottunut eikä luultavasti voisi uskoa onneaan päästessään Suomeen. Hänelle Suomi saattaisi olla kuin unien ihmemaa, jossa ei tarvitse pelätä mitään. Elämä olisi helppoa, kun sota tai muu kriisi ei jatkuvasti häiritsisi normaalia elämää ja kasvamista, niin kuin se tekee ongelma-alueilla
 
Turvallisuus on perustarve, ja sen pitäisi olla kaikille maailman ihmisille taattua. Se on varsinkin tärkeää lapsille ja nuorille, sillä vaarantunut turvallisuus haittaa myös lapsen tai nuoren kasvua ja kehitystä. Lapsi tarvitsee turvallisen ympäristön kasvulle. Enkä tarkoita turvallisella vain arjen turvallisuutta tai valtion sotilaallista puolustautumista vaan laajaa turvallisuutta. Ympäristön suojelu, ilmastonmuutoksen estäminen, luonnonvarojen riittäminen, taloudellinen vakaus, poliittinen vaikuttaminen ja sosiaalinen hyvinvointi kuuluvat kaikki saman katon alle ja niitä kaikkia tarvitaan luomaan turvallinen yhteiskunta ja ympäristö lapsille ja nuorille. 
 
Vilja Tihilä
​***
Vilja suoritti ysiluokkalaisten TET-harjoittelun WISEn toimistossa marraskuussa 2018.

Kriisinhallinnan haasteet, kansallinen mahdollisuus?
​
Kun ensimmäisellä kertaa osallistuin sotilaalliseen kriisinhallintaan, tai rauhanturvaoperaatioksi sitä silloin vielä 90-luvun alussa kutsuttiin, oli Libanonin tilanteen taustojen tuntemukseni hyvin pinnallista ja ymmärrykseni YK:sta sitäkin heikompi muista alueen toimijoista puhumattakaan. Pyrkimyksenä oli vain tehdä parhaansa mukaan oma osuutensa osana rauhanturvajoukkoa sen suuremmin pohtimatta annettuja tehtäviä. Silloin suomalainen pataljoona valvoi omaa vastuualuettaan perinteisellä jääräpäisyydellä Israelin ylläpitämän South Lebanon Armyn kontrolloiman eteläisen Libanonin ja ”vapaan” Libanonin raja-alueella. Tapahtumia tosin riitti tuohon aikaan siinä määrin, että aikaa syvälliseen pohdiskeluun syistä ja seurauksista ei liiammin ollut ja kaikki energia meni tehtävän suorittamiseen. Tosin käsitykseni Israelista arabimaiden puristuksessa olevana oikeuden puolustajana hieman muuttui. Kaikki ei ehkä olekaan niin mustavalkoista mitä kirkasotsainen nuorimies oli tottunut ajattelemaan. Onko ehdottoman oikean ja väärän välissä joitain muitakin vaihtoehtoja? Myöhemmin eri kriisialueita kierrellessäni tai tilannetta Suomesta seurattuani musta ja valkoinen ovat kadonneet kokonaan ja tilalle on tullut hyvin vivahteikas harmaiden sävyjen kirjo.

Kritiikki rauhanturva-/kriisinhallintaoperaatioiden tehokkuutta kohtaan on vellonut jo useamman vuosikymmenen. YK:n pohjakosketus tuli Jugoslavian hajoamisen yhteydessä, kun rauhanturvaamiseen tarkoitettu organisaatio löysi itsensä keskeltä sotaa. YK ei ollut valmis reagoimaan kehittyneeseen tilanteeseen ja sekä väärällä mandaatilla että väärin varustettuna paikalla olleet joukot olivat melko hampaattomia poliittisen johdon väistellessä velvollisuuksiaan.  Toisaalta kukaan ei luultavasti uskonut sen laajuisten raakuuksien olevan mahdollisia ”modernissa Euroopassa”. Itseäni hämmästyttää se mustavalkoinen kuva, mitä maailmalla edelleen ylläpidetään serbien pahuudesta ja muslimeista ja kroaateista pelkkinä uhreina, sillä samaa toimintaa oli havaittavissa kaikilla osapuolilla, serbeillä se oli vain laajamuotoisempaa ja he jäivät siitä kiinni.

Viime vuosina NATOn operaatio Afganistanissa on saanut osakseen aivan samantasoista kritiikkiä. Afganistanissa on toimittu vaihtelevilla vahvuuksilla jo lähelle parikymmentä vuotta ja tilannetta ei voi kuvailla ainakaan valoisaksi. Onko nykyinen tilanne kaikkien niiden menetettyjen ihmishenkien ja miljardien dollareiden arvoinen? Afganistan yhteiskuntana on liian monimuotoinen ja siellä eivät päde mitkään länsimaisen järjestelmän logiikat.

Myös YK:n operaatiot Afrikassa ovat olleet lähes samansuuntaisen kritiikin kohteena. Järkyttävän kokoiset ja kalliit operaatiot eivät kykene saamaan näkyvää parannusta alueiden surkeaan turvallisuustilanteeseen ja rahaa hukataan raskaiden, mutta kykenemättömien organisaatioiden ylläpitoon. On totta, että YK organisaationa on todella kankea ja hidasliikkeinen ja samaan aikaan sitä heikentää nepotismi ja siviilihenkilöstön ammattitaidottomuus ja/tai nuiva suhtautuminen työntekoon. Lisäksi monella YK:lla uraa luovalla siviilillä oma urakehitys ajaa organisaation edun ja jopa isäntävaltion rauhan ohi.  Valitettavan usein raportti alueen tilanteesta muuttui melkoisesti matkalla tarkkailuasemalta YK:n pääsihteerin pöydälle. Todellisuus vaihtui joko operaation rahoitustarvetta paremmin palvelevaksi tai sen hetkisen pääsihteerin erityisedustajan urasuunnitelmiin huomattavasti paremmin istuvaksi. Samaan aikaan YK:n operaatioihin joukkoja lähettävät maat muuttuivat mitä eksoottisimmiksi. Joillakin operaatioon tulevilla sotilailla oli varusteena sandaalit ja umpeen ruostuneet aseet ja palkkaa heille maksettiin yhden suomalaisen sotilaan päiväpalkan verran kuukaudessa. Lähettävän maan YK:lta saama korvaus miestä kohden oli kuitenkin vähintäänkin kymmenkertainen. Helppo laskea kannattiko lähettää 80 vai 8000 sotilasta. Bosnian Srebrenican ja Ruandan jälkeen oli muutenkin melko vaikeaa saada länsimaita lähettämään joukkojaan huonosti johdettuihin operaatioihin syntipukeiksi.

Kansaiinvälinen yhteisö on kuitenkin oppinut matkan varrella paljon. Valitettavasti välillä oppirahat ovat olleet suhteettoman suuria, mutta eteenpäin on kuitenkin menty. Ei mitään jättiläisen loikkia, mutta pienin askelin kuitenkin. YK:lla on selkeä, toimiva konsepti kokonaisvaltaisesta kriisinhallinnasta, jossa konfliktin torjumisen lisäksi tuetaan yhteiskunnan kaikkia osia. Sotilaskomponentti on vain yksi pilari kokonaisvaltaisessa järjestelmässä. Toteuttamisessa piilevät kuitenkin edelleen suurimmat haasteet, koska henkilöstö on taidoiltaan ja tahtotilaltaan erittäin erilaista. Tässä kohtaa on mielestäni suurin tilaus suomalaisen kriisinhallinnan osaamisen vahvuusalueelle: koulutukselle.

Suomalaiseen kriisinhallintaan on aina kuulunut olennaisena osana ennen tehtävää annettava mahdollisimman hyvä koulutus. Sotilastarkkailijoiden koulutuksessa Suomi on ollut jo vuosikymmeniä omissa sfääreissä yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa. Pohjoismaisella yhteistyöllä sotilastarkkailijoiden, esikuntaupseereiden ja muiden avaintehtäviin suunniteltujen henkilöiden koulutus on kehitetty vuosien saatossa tasolla, jota muut Euroopan maat ovat kopioineet jo vuosikymmeniä. FINCENT:n ja CMC:n yhteistyö kehittyy yhä luontevammaksi ja ymmärrys eri komponenttien yhteistyön tärkeydestä iskostetaan tuleviin toimijoihin jo koulutusvaiheessa. Koulutuskonseptia viedään jo aktiivisesti muihinkin, erityisesti kehittyviin maihin. Ja sille koulutukselle on tarvetta. Jokainen pienikin henkilöstön kehitys antaa operaatioille paremmat mahdollisuudet selvitä haasteistaan. Ja kaikesta parjauksesta huolimatta YK, NATO ja EU ovat ainoita toimivia järjestelmiä, joiden kautta meillä on mahdollisuus pyrkiä auttamaan kriiseihin ajautuneita valtioita. Jos saavutukset eivät aina olekaan kouriintuntuvia, pitää kuitenkin muistaa miettiä, mikä tilanne voisi olla, jos kriisinhallintaoperaatiota ei alueella olisi. Vaikka UNIFIL on surkeasti epäonnistunut tehtävässään pitää ylimääräiset aseet pois Libanonin eteläpuolelta eikä tavallinen rivisotilas rauhanturvaajana pysty ymmärtämään, miksi Hizbollahin annetaan sanella alueen toimintaympäristö, on alueen väestö saanut elää viimeisen reilun kymmenen vuotta lähes rauhanomaisessa tilassa. Se ei olisi ollut mahdollista ilman UNIFIL:n läsnäoloa.

Keijo Keskinen on Suomen rauhanturvaajaliiton nimittämä vuoden 2018 rauhanturvaaja. Hän on palvellut yli kymmenen vuotta rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatiossa kymmenessä eri tehtävässä (mm. operaatiokeskuksen tilanneupseeri, CIMIC-upseeri, sotilastarkkailija, sotilastarkkailijakurssien kouluttaja, operaation tiedustelukeskuksen osastoupseeri ja rauhanturvajoukon komentajan sotilasavustaja). Vuodesta 2007 Keskinen on työskennellyt Maavoimien kriisinhallintaoperaatioiden kansallisen tuen parissa Porin prikaatin operaatiokeskuksessa ja myöhemmin Maavoimien operaatiokeskuksessa aliupseerin virassa.

#wisenjoulukalenteri

Toivotamme kaikille rauhallista ja antoisaa joulua! Nyt levätään ja nautitaan.
Kiitokset yhteistyöstä ja kiinnostuksesta tänä vuonna. Ensi vuonna tapaamme taas!

Hiljennymme joulun rauhaan Eino Leinon ihmisyyttä ja
lähimmäisenrakkautta korostavien viisaiden sanojen myötä.

Hymyilevä Apollo (osia runosta)

Oi, onnellinen, joka herättää
niitä voimia hyviä voisi!
Oi, ihmiset toistanne ymmärtäkää,
niin ette niin kovat oisi!
Miks emme me kaikki yhtyä vois?
Ja yksi jos murtuis, muut tukena ois.
Oi, ihmiset toistanne suvaitkaa!
Niin suuri, suuri on maa.
...
Kuka tietävi, mistä me tulemme
ja missä on matkamme määrä?
Hyvä että me sitäkin tutkimme.
Ei tutkimus ole väärä.
Mut yhden me tiedämme varmaan vaan:
Me olemme kerran nyt päällä maan
ja täällä meidän on eläminen,
miten taidamme parhaiten.

Me olemme kaikki nyt laivalla
ja kynnämme suurta merta.
Me synnytettiin vaivalla
ja vaivalla kuolemme kerta.
Mut se, mikä siinä on välillä,
se olkohon lämpöä, lempeä!
Kas, tuiskussa yhteen kun yhtyvi kaks,
käy kulkukin helpommaks.

Mut emmehän tuiskussa kuljekaan,
kun oikein me aattelemme.
Vaikk' elämme kaikki me päällä maan,
niin maassa tok' kiini emme.
Tääll' onhan niin paljon muutakin
kuin multaa, on kaunista, kultaakin,
kun oikein, oikein me etsimme vaan.
Niin kaunis, kaunis on maa.
...
Ken yhtä ihmistä rakastaa,
se kaikkia rakastaapi.
Ken kerran voi itsensä unhoittaa,
se unten onnen saapi.
Ken kerran itse on onnellinen,
se tahtois onnehen jokaisen
ja antaa ja antaa ja antaa vaan
oman onnensa aarteistaan.

Eino Leino (1898)

Anne, Ronja ja Satu.

#wisenjoulukalenteri

​Tänään esittelyssä Vihreät, joita WISEn hallituksessa edustaa Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Krista Mikkonen.

Mitä ja millaista tahoa edustat sekä miten laajan turvallisuuden kysymykset nousevat työssäsi esille?

Edustan WISEn hallituksessa Vihreää eduskuntaryhmää. Nykymaailmassa yhä useammalla asialla on vaikutuksia turvallisuuteen, ajatellaan vaikkapa pelkästään kaikkia niitä vaikutuksia, joita ilmastonmuutoksella on. Laajan turvallisuuden teemat ovat kansanedustajana siis tavalla tai toisella pöydälläni päivittäin. Puolustusvaliokunnan jäsenenä turvallisuuskysymykset myös puolustuspolitiikan näkökulmasta kuuluvat päivittäiseen työhöni.

Mitä turvallisuus puolueellenne merkitsee?

Turvallisuus on sitä, että perustarpeet on tyydytetty. On ruokaa, katto pään päällä ja turvattu toimeentulo. Voi elää vapaana väkivallasta tai sen uhasta. Ajattelen, että tämän turvaaminen jokaiselle niin Suomessa kuin maailmalla on yksi tärkeimmistä tehtävistäni poliitikkona.

Mikä positiivinen askel tai kehityskulku laajan turvallisuuden kentällä on jäänyt kuluneelta vuodelta erityisesti mieleesi?

Olen ilahtunut siitä, miten nuoret on nostettu entistä vahvemmin esiin turvallisuuden tekijöinä. YK:n päätöslauselma Naiset, rauha ja turvallisuus on ollut jo pitkään Suomelle tärkeä, mutta nyt tuoreempi Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselma on noussut myös ilahduttavasti esiin. Sen toimeenpanoa Suomenkin on syytä tukea parhaansa mukaan.

Mitä odotat alkavalta, jo poliittisen huippuvuoden nimityksenkin saaneelta vuodelta 2019 erityisesti turvallisuuden saralla?

Tilanne Ukrainassa on leimahtanut taas jäätyneestä konfliktista erittäin kuumaksi. Tämän eskalaation purkamisen on oltava Euroopan yhteinen tavoite. Toinen asia, mitä odotan, ovat ilmastovaalit. Ilmastonmuutos vaikuttaa turvallisuuteemme valtavan monin tavoin, ja tällä hetkellä emme ole tarttuneet tähän turvallisuusuhkaan lainkaan riittävällä vakavuudella.

Kerro vielä lukijoille hyvä kirja- tai artikkelivinkki ajankohtaista laajan turvallisuuden keskustelua koskien.

Syksyllä julkaistu "Häiriö! Nainen intissä" on yksi vuoden mielenkiintoisimpia puolustuspoliittisia teoksia. Sen on kirjoittanut kasvatustieteen tohtori, reservin luutnantti ja entinen rauhanturvaaja Kaisa-Maria Tölli. Hän on haastatellut viittäkymmentä naista, jotka kertovat omista kokemuksistaan asepalveluksessa. Ne eivät aina ole positiivisia. Laajan turvallisuuden hengessä meidän on pystyttävä varmistamaan, että jokainen voi osallistua turvallisuuden tekemiseen kokematta syrjintää.

***
Lisätietoa Vihreistä voit löytää osoitteesta https://www.vihreat.fi/.

#wisenjoulukalenteri

Tänään esittelemme jäsenjärjestöistämme Rauhanliiton, jonka puolesta kysymyksiimme vastasi viestinnän ja vaikuttamistyön asiantuntija Tuuli Vuori. WISEn hallituksessa Rauhanliittoa edustaa toiminnanjohtaja Laura Lodenius, joka viettää tänään syntymäpäiväänsä. Onnea Laura!
 
Mitä ja millaista tahoa edustat sekä miten laajan turvallisuuden kysymykset nousevat työssänne esille?

Rauhanliitto on 16 suomalaisen rauhanjärjestön kattojärjestö sekä puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton rauhankysymysten asiantuntija. Tässä roolissa työmme liittyy laajaan skaalaan rauhan ja turvallisuuden kysymyksiä. Teemme vaikuttamistyötä monenlaisten aseistariisuntaan ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvien aiheiden parissa. Lisäksi teemme rauhankasvatusta Rauhankoulussa ja ylläpidämme rauhantyön toimintakeskus Rauhanasemaa Pasilassa, Helsingissä.

Mitä turvallisuus järjestöllenne merkitsee?

Mottomme on, että rauha tulee rakentaen. Tästä näkökulmasta lähestymme myös laajaa turvallisuutta. Edistämme työssämme inhimillistä turvallisuutta; sitä, että jokainen voisi elää ilman pelkoa väkivallasta, syrjinnästä tai esimerkiksi nälästä. Inhimillistä turvallisuutta edistetään mielestämme parhaiten yhteistyövaraisella toiminnalla ja väkivallattomin keinoin.

Mikä positiivinen askel tai kehityskulku laajan turvallisuuden kentällä on jäänyt kuluneelta vuodelta erityisesti mieleesi?

Olemme vuosia kampanjoineet sen puolesta, että Suomi lopettaisi asekaupan Jemenin sotaan osallistuviin maihin. Nyt tässä on otettu askel positiiviseen suuntaan, kun hallitus ilmoitti lopettavansa uusien asevientilupien myöntämisen Saudi-Arabialle ja Yhdistyneille Arabiemiirikunnille. Työtä on kuitenkin vielä tehtävänä. Seuraava askel voisi olla esimerkiksi jo myönnettyjen vientilupien jäädyttäminen.

Mitä odotat alkavalta, jo poliittisen huippuvuoden nimityksenkin saaneelta vuodelta 2019 erityisesti turvallisuuden saralla?

Vuonna 2017 YK:n hyväksymä ydinaseet kieltävä sopimus saattaa hyvinkin astua voimaan vuoden 2019 lopulla. Tämä olisi suuri askel ydinaseriisunnalle ja koko ihmiskunnan turvallisuudelle. Toivottavasti Suomikin laatisi selvityksen ja askelmerkit sopimukseen liittymiseksi.

EU:n tasolla toivomme, että tulevassa rahoituskehyksessä varmistetaan rauhan ja kehitysyhteistyön tuki erillään sotilaallisesta kriisinhallinnasta tai rajavalvonnan intresseistä. EU:n yhteistä asevientikantaa ollaan myös uudistamassa. Toivomme, että tässä prosessissa asekaupan säätelyä kiristetään siten, ettei sotaa käyviin maihin myönnetä enää vientilupia.
Tulevalta vuodelta toivomme lisäksi, että hallitus sitoutuu tukemaan rauhaa myös rahoittamalla riittävästi rauhantyötä. Viime vuosien leikkausten seurauksena monet rauhanjärjestöistä ponnistelevat selviytymisen rajoilla.

Kerro vielä lukijoille hyvä kirja- tai artikkelivinkki ajankohtaista laajan turvallisuuden keskustelua koskien.

Ilmastonmuutos on ydinaseiden lisäksi toinen koko ihmiskunnan isoimmista turvallisuuskysymyksistä. Kiinnostava tuore artikkeli ilmastonmuutoksesta, turvallisuudesta ja näiden sotilaallistamisesta on Nick Buxtonin Climate change, capitalism and the military, joka löytyy osoitteesta https://www.tni.org/en/article/climate-change-capitalism-and-the-military
 
***
Lisätietoa Rauhanliitosta löydät osoitteesta http://www.rauhanliitto.fi/etusivu.
​

#wisenjoulukalenteri
 
Tänään kalenterista löytyy Vasemmistoliitto ja WISEn hallituksen jäsen, kansanedustaja Kari Uotila.
 
Mitä ja millaista tahoa edustat sekä miten laajan turvallisuuden kysymykset nousevat työssäsi esille?
 
Olen Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kansanedustaja.  Vasemmistoliiton tavoitteena on kestävä ja tasa-arvoinen yhteiskunta ja sen toteuttamiseksi työskentelemme joka päivä. Nämä tavoitteet lisäävät toteutuessaan hyvinvointia ja ympäristön sekä talouden kestävyyttä, ihmisten välistä tasa-arvoa, vapautta ja mahdollisuutta työhön ja toimeentuloon. Näitä tavoitteita on ajettava myös globaalisti, sillä Suomi ei ole muusta maailmasta erillinen tyhjiö. Olemme riippuvaisia siitä, mitä ympärillämme tapahtuu, ja omilla valinnoillamme vaikutamme siihen, mihin suuntaan maailma kehittyy.
 
Vasemmistoliiton mielestä Suomen tulee harjoittaa aktiivista ja aloitteellista, laajaan kansainväliseen yhteistyöhön pohjautuvaa, sotilaallisen jännityksen vähentämistä ja rauhantyötä korostavaa ulkopolitiikkaa. Kansainvälistä oikeutta tulee vahvistaa ja vastustaa suurvaltojen pyrkimystä kohti keskinäistä sopimista ohi kansainvälisen oikeuden. Suomen tulee toimia aktiivisesti ja aloitteellisesti sekä YK:n että Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin rauhan- ja turvallisuusrakenteiden vahvistamiseksi.
 
Mitä turvallisuus puolueellenne merkitsee?
 
Kestävä ja tasa-arvoinen yhteiskunta luo turvallisuutta, mutta sellainen yhteiskunta ei synny itsestään vaan se on rakennettava yhdessä. Jos haluamme maailman ilman sotaa, sortoa, puutetta ja eriarvoisuutta on meidän aktiivisesti työskenneltävä ihmisoikeuksien, tasa-arvon, tuloerojen kaventamisen ja eriarvoisuuden vähentämisen puolesta.
 
Parasta rauhantyötä on eriarvoisuuden poistaminen ja kestävän kehityksen edistäminen niin maiden sisällä, Euroopassa kuin maailmanlaajuisesti. Suomen on tuettava YK-järjestelmää ja siihen pohjautuvaa kansainvälistä oikeusjärjestystä. On vahvistettava avoimia kansainvälisiä yhteisöjä kansallisvaltioihin käpertymisen sijaan. On edistettävä aseidenriisuntaa sekä konfliktien rauhanomaista ratkaisua ja niiden ennalta ehkäisyä.
 
Mikä positiivinen askel tai kehityskulku laajan turvallisuuden kentällä on jäänyt kuluneelta vuodelta erityisesti mieleesi?
 
Ilmastonmuutos on aikamme suurin turvallisuusuhka. Vasemmistoliitto on tehnyt jo pitkään töitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. On hienoa, että nyt tänä syksynä IPCC:n eli hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin raportin myötä ilmastonmuutos on noussut julkiseen keskusteluun ja on herätty siihen, että meidän on toimittava ja pian jos haluamme pelastaa maapallomme.
 
Mitä odotat alkavalta, jo poliittisen huippuvuoden nimityksenkin saaneelta vuodelta 2019 erityisesti turvallisuuden saralla?
 
Vasemmistoliitto toivoo, että keskustelu ilmastonmuutoksesta ja sen torjumisesta jatkuu. Lisäksi on tärkeää, että tulevista hävittäjähankinnoista voidaan käydä avointa keskustelua. Puolustusvoimien hankintatoiveet eivät voi olla kriittisen tarkastelun ulkopuolella. Vasemmistoliiton mielestä hävittäjien määrää ja hintaa tulee arvioida kriittisesti.
 
Kerro vielä lukijoille hyvä kirja- tai artikkelivinkki ajankohtaista laajan turvallisuuden keskustelua koskien.
 
Suosittelen lukemaan neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Ydin-lehteä, joka on vuodesta 1967 ilmestynyt yhteiskunnallinen aikakausilehti. Se käsittelee turvallisuuspolitiikkaa nimeen omaan laajan turvallisuuden näkökulmasta, huomioiden ihmisoikeusnäkökulman, demokratian ja globalisaation.

​***
Lisätietoa Vasemmistoliitosta löydät osoitteesta http://www.vasemmisto.fi/.
​

​#wisenjoulukalenteri
 
Tänään esittelyssä Kokoomus ja kansanedustaja Sofia Vikman, joka toimii WISEn hallituksessa.
 
Mitä ja millaista tahoa edustat sekä miten laajan turvallisuuden kysymykset nousevat työssäsi esille?
Olen kokoomuksen toisen kauden kansanedustaja Tampereelta ja Pirkanmaalta. Aiemmin olen työskennellyt jäsenenä eduskunnan suuressa valiokunnassa, puolustusvaliokunnassa ja kuluvalla kaudella myös ulkoasiainvaliokunnassa. Lisäksi toimin Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) puheenjohtajana. Esimerkiksi kaikissa näissä näissä rooleissa ovat laajan turvallisuuden kysymykset olleet hyvin keskeisessä roolissa.
 
Mitä turvallisuus puolueellenne merkitsee?
Kokoomukselle turvallisuus on yksi keskeisimpiä tavoitteita. Ymmärrämme sen hyvin laajasti niin maanpuolustukseen kuin sisäiseen turvallisuuteen sekä ympäristöön ja talouteen liittyen. Suomen pitää olla maailman turvallisin maa, jossa jokainen kokee oman arkensa ja elämänsä turvalliseksi.
 
Mikä positiivinen askel tai kehityskulku laajan turvallisuuden kentällä on jäänyt kuluneelta vuodelta erityisesti mieleesi?
Ilmastonmuutos on viimein ymmärretty hyvin laajana ongelmana, jolla on myös vakavia turvallisuusvaikutuksia. Asian tiedostaminen on ensimmäinen askel sille, että siihen aletaan määrätietoisesti puuttua.
 
Mitä odotat alkavalta, jo poliittisen huippuvuoden nimityksenkin saaneelta vuodelta 2019 erityisesti turvallisuuden saralla? 
Odotan, että turvallisuusteemat nousevat laajasti myös vaaleissa esille. On tärkeää, että vastaamme kansalaisten huoliin ja käymme faktapohjaista keskustelua uhkat tunnistaen mutta niitä myöskään liioittelematta. Odotan, että kokonaisturvallisuus näkyy laajasti ja vahvasti ensi vuonna muodostettavan hallituksen asialistalla sekä teoissa.
 
Kerro vielä lukijoille hyvä kirja- tai artikkelivinkki ajankohtaista laajan turvallisuuden keskustelua koskien.
Ilkka Remeksen viimeaikaiset fiktiiviset romaanit ovat hämmästyttävän realistisia ja kuvaavat taitavasti nyky-yhteiskuntaamme kohdistuvia uhkia, jotka eivät valitettavasti ole vain fiktiivisiä.

***
Lisätietoa Kokoomuksesta löydät osoitteesta https://www.kokoomus.fi/.

#wisenjoulukalenteri

WISEn ensi vuoden toiminnan kärjessä on kolme aihealuetta:

#wisevaikuttaa

WISE seuraa aktiivisesti kevään sekä eduskuntavaaleja että Euroopan parlamentin vaaleja ja edistää keskusteluissa laajan turvallisuuden kannalta merkittäviä teemoja.

Yhtä lailla WISE toimii aktiivisesti heinäkuussa käynnistyvän Suomen puolivuotisen EU-puheenjohtajuuden aikana tuomalla esiin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan keskusteluissa omia näkökulmiaan kokonaisvaltaisesta kriisinhallinnasta ja inhimillisestä turvallisuudesta.

Pyrimme myös kotisivumme ja somen kautta vaikuttamaan keskustelun lisäämiseen turvallisuuteen liittyvistä asioista tarjoamalla kanavan nuorten (ja muidenkin) tutkijoiden ja kirjoittajien artikkeleiden julkaisemiseen. Sivullamme aloittavat myös vakituiset kolumnistit.

#wisekouluttaa

WISEn koulutuksen lippulaiva, kaksipäiväinen Turvallisuuspoliittinen akatemia, järjestetään taas lokakuussa. Akatemiaan pyritään aina saamaan alan huippunimiä puhumaan laajan turvallisuuden aiheista. Ensi vuonna akatemian yleisteemana on laaja turvallisuus, tarkoituksena on keskustella turvallisuuteemme vaikuttavista niin ulkoisista kuin sisäisistä asioista.

WISE järjestää läpi vuoden myös muita korkeatasoisia koulutustapahtumia ja seminaareja, joissa nostetaan esiin ajankohtaisia aiheita. Esimerkkeinä näistä keväällä ETYJ-seminaari Euroopan turvallisuudesta ja syksyllä perinteinen kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan seminaari yhdessä Kriisinhallintakeskuksen ja Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen kanssa.

#wisementoroi

WISE käynnistää syksyllä 2019 kolmannen vuosikurssin erittäin suositussa Rauhan uralle -mentorointiohjelmassa. Lukuvuoden kestävässä ohjelmassa siviilikriisinhallinnan ja rauhanvälityksen alan kokeneet ammattilaiset mentoroivat 20 kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan alasta kiinnostunutta osallistujaa. Haku ohjelmaan käynnistyy huhtikuussa.

Mentorointiohjelman tavoitteena on syventää nuorten asiantuntijoiden osaamista kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan eri osa-alueista, kuten siviilikriisinhallinnasta, rauhanrakentamisesta ja humanitaarisesta toiminnasta sekä jakaa alan asiantuntijoiden tieto-taitoa ja erityisesti kenttäkokemuksia eteenpäin. Ohjelma tukee mentoroitavien mahdollisuuksia kiinnittyä työelämään ja lisää nuorten vaikutusmahdollisuuksia rauhan ja turvallisuuden alalla.  
Mentoreille mentorointiohjelma tarjoaa väylän keskustella nuorten kanssa, saada uusia ideoita ja näkökulmia omaan työhönsä sekä sitä kautta alan kehittämiseen. Mentoriparien ja mentorointiryhmän yhteiset keskustelut tarjoavat tuoreita ajatuksia kriisinhallinnan ja rauhanvälityksen monipuoliseen kehittämiseen.

WISEn mentorointiohjelman jälkeen ohjelmaan osallistujille tarjotaan mahdollisuus osallistua mentoroinnin alumnitoimintaan. 

***

Lisää tietoa toiminnastamme saat seuraamalla WISEä some-kanavilla (Facebook, Twitter, Instagram) tai tilaamalla uutiskirjeemme kotisivumme kautta.
​

WISEn mentorointiryhmä 2018-19 ensi tapaamisessaan syyskuussa.
​