Emmi Pakkala toimii kansainvälisen työn erityisasiantuntijana Pelastakaa Lapset -järjestössä. YHÄ USEAMMAT LAPSET KÄRSIVÄT KONFLIKTEISTA Pelastakaa Lapset -järjestö on alun perin perustettu auttamaan sodassa kärsineitä lapsia. Lasten suojeleminen onkin säilynyt yhtenä järjestön perustehtävistä jo yli sadan vuoden ajan. Koska yhä kasvava joukko lapsia jää konflikteissa vaille suojelua, vuodesta 2019 "Loppu sodalle lapsia vastaan" -kampanja on globaalisti vaatinut lapsille suojelua, oikeutta ja apua. Pelastakaa Lasten keskeinen tavoite on, että vuoteen 2030 mennessä väkivaltaa lapsia kohtaan ei enää kerta kaikkiaan siedetä. Osana työtä julkaisemme vuosittain "Loppu sodalle lapsia vastaan" -raportin, jossa käsitellään kuutta vakavaa lapsiin kohdistuvaa rikkomusta aseellisissa konflikteissa ja nostetaan esiin jonkin keskeinen teema. Vuoden 2021 raportti keskittyy lasten rekrytointiin aseellisiin ryhmiin. Yhä useammat lapset kärsivät konflikteista Konfliktin keskellä elävien lasten määrä on dramaattisesti noussut 1990-luvun alkupuolelta noin 200 miljoonasta ennätysmäiseen yli 450 miljoonaan lapseen. Tällä hetkellä joka kuudes lapsi maailmassa elää konfliktialueella. Näistä lapsista lähes 200 miljoonaa elää alueella, jossa on käynnissä korkean intensiteetin konflikti. Luku kasvoi edellisvuodesta lähes 20 prosenttia, ja on ollut korkeampi vain vuonna 2008. Tämä osoittaa, että koronapandemia sekä YK:n kehotukset maailmanlaajuiseen tulitaukoon eivät ole riittäneet lopettamaan näitä sotia ja konflikteja. Jyrkkä kasvu konfliktien keskellä elävien lukumäärässä johtuu osittain väkivallan eskaloitumisesta Mosambikissa sekä konflikteista Afganistanissa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Nigeriassa ja Jemenissä. Nämä ovat maita, jotka myös kärsivät ilmastonmuutoksen kielteisistä seurauksista sekä hyvin heikosta ruokaturvasta. Konfliktien keskellä elävien lasten määrään vaikuttaa 1990-lukuun verrattuna myös se, että aseellisia toimijoita on enemmän – monet konflikteista ovat valtion sisäisiä konflikteja ja niihin liittyy runsaasti aseellisia ryhmittymiä; konfliktit ovat pitkittyneet – esimerkiksi Syyrian sota kestänyt jo lähes kymmenen vuotta ja se, että konfliktien luonne on muuttunut – niitä käydään paljon kaupunkiympäristössä ja siviilejä ja siviilikohteita vastaan hyökätään mielivaltaisesti. Riski tulla rekrytoiduksi Sen lisäksi, että lapsia kuolee tai vammautuu suoraan ja epäsuoraan konflikteista johtuvista syistä, lapsia myös kaapataan, he joutuvat seksuaalisen väkivallan uhreiksi ja heitä rekrytoidaan sotilaiksi. Raporttimme “Stop the War on Children: A Crisis of Recruitment” mukaan 337 miljoonaa lasta asuu lähellä aseellisia ryhmittymiä tai asevoimia, jotka värväävät tai käyttävät lapsia. Värvätyksi joutumisen uhan alla elävien määrä on kolminkertaistunut kolmessa vuosikymmenessä ja lapsia värvätään peräti 39:ssä maassa 110 aseellisen ryhmittymän toimesta. YK:n varmentamien tapausten määrä, joissa lapsia on värvätty tai käytetty aseellisten ryhmittymien ja asevoimien toimesta, oli 8.600 vuonna 2020, mikä tarkoittaa 25 päivässä. Määrä kasvoi koronapandemiasta huolimatta – tai ehkä juuri siksi, 10 prosenttia edellisvuodesta, todellisen määrän ollessa luultavasti huomattavasti suurempi. Vaikka YK:n raportoimista värväystapauksista vain 15 prosenttia koski tyttöjä, ovat tytöt yleisesti erityisen alttiita laajalle hyväksikäytölle sukupuolensa, haavoittuvuutensa sekä heikon asemansa vuoksi. Tytöt joutuvat usein toimimaan vakoojina tai itsemurhapommittajina sekä asettamaan miinoja ja kotitekoisia räjähteitä, sillä he kiinnittävät itseensä vähän huomiota. Koronapandemia on entisestään lisännyt niitä riskejä, jotka altistavat lapset rekrytoinnille. Muun muassa köyhyys on ja koulunkäynnin keskeyttäneiden määrä ovat kasvaneet. Useat lapset ovat ajautuneet aseellisiin ryhmittymiin tai asevoimiin myös hakiessaan yhteenkuuluvuuden tunnetta se sekä turvaa tai suojaa kostolta ja hyväksikäytöltä. Konfliktien vaikutukset lapsiin Aseellisten ryhmittymien ja asevoimien hyväksikäyttämät lapset ovat suuressa vaarassa loukkaantua, vammautua, kärsiä kroonisesta, henkisestä tai fyysisestä sairaudesta, traumaperäisestä stressihäiriöstä sekä seksuaalisesta väkivallasta. Menehtymisen riski on myös merkittävä. Konflikteissa lapsia saatetaan valikoida hyökkäysten tai muun käkivallan kohteiksi tarkoituksella terrorisoida väestöä-. Lapsia on helppoa manipuloida ja käyttää hyväkseen. Lisäksi kouluja käytetään taktisista syistä kohteena ja kouluista värvätään lapsisotilaita. Lapset kärsivät myös suhteettomista sotatoimista - maamiinat ja muut räjähteet tappavat paljon siviilejä, heidän joukossaan lapsia. Pelko, jonka aiheuttaa joko väkivallan näkeminen tai uhka sekä huoltajasta eroon joutuminen vaikuttaa lapsiin. Lapset eivät välttämättä ymmärrä tai tiedä mitä tapahtuu, ja tämä aiheuttaa ahdistusta. Lapset on myös helppoa jättää huomaamatta, sillä lapset eivät pidä itsestään ääntä. Konfliktialueella asuminen voi johtaa myös traumaperäiseen stressiin, joka erityisen haitallista lapsille. Aiemmissa Loppu sodalle lapsia vastaan -raporteissa on arvoitu, että ainakin 24 miljoonaa konfliktialueilla elävää lasta kärsii mielenterveysongelmista. Se tarkoittaa, että yli 5 prosenttia konfliktien keskellä elävistä lapsista kärsii mielenterveyden ongelmista. Konfliktit vaikuttavat lapsiin myös peruspalveluiden romahduksen kautta (koulutus, terveydenhoito, vesihuolto, elintarvikejärjestelmä). Erityisesti pienille lapsille ruoka- tai vesihuollon puute on nopeasti kohtalokasta. Yli 27 miljoona lasta ei käy koulua aseellisen konfliktin vuoksi - lapset ovat joko lähteneet pakolaisiksi tai koulut on tuhottu, opettajat on tapettu, vanhemmat eivät uskalla laittaa lapsia kouluun iskujen pelossa. Konfliktien ja koronan yhteisvaikutusta koulutukseen voi vain arvioida. Kansainvälisistä sopimuksista, julistuksista ja sitoumuksista ei ole pulaa Vaatimus sodan lapsia vastaan lopettamisesta perustuu maailman laajimmin ratifioituun ihmisoikeussopimukseen, YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen (1989) ja sen 6. artiklaan. Sen mukaan lapsella on oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen. Sen lisäksi YK:n turvallisuusneuvosto määritteli päätöslauselmassaan 1261 vuonna 1999 kuusi vakavaa rikosta lapsia kohtaan:
Vuonna 2005 YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1612 vakiinnutti lasten suojelun mandaatin ja työn osaksi YK:n järjestelmää. Lapsiin kohdistuva väkivalta on huomioitu myös kestävän kehityksen tavoitteissa. Tavoite 16.2: Lopettaa kaikki lapsiin kohdistuva pahoinpitely, hyväksikäyttö, ihmiskauppa ja kaikki väkivallan muodot sekä lasten kiduttaminen vuoteen 2030 mennessä. Kaikista näistä sitoumuksista huolimatta yhä kasvava määrä lapsia kärsii vuosittain aseellisista konflikteista ja niiden seurauksista. Mitä meidän tuli tehdä lasten puolustamiseksi? Raportissa on annettu yksityiskohtaisia suosituksia siitä, mitä hallitusten ja kaikkien lasten oikeuksien puolustajien tulisi tehdä. Yksinkertaistetusti voi kuitenkin sanoa, että lapset konflikteissa tarvitsevat: Suojelua: Hallitusten kuin muiden aseellisten ryhmien on noudatettava kansainvälistä oikeutta ja suojeltava lapsia konfliktitilanteissa. Tätä on järjestelmällisesti vaadittava, vaikka se on välillä turhauttavaa. Kansainvälinen Safe Schools -julistus tarjoaa valtioille mahdollisuuden ilmaista poliittinen tukensa koulujen suojelemiselle hyökkäyksiltä ja sitoutua toimeenpanemaan julistuksen periaatteet koulujen suojelemisesta mahdollisessa konfliktitilanteessa. Suomelle koulutuksen suurvaltana olisi luontevaa toimia myös vahvasti ulkopolitiikassa koulutuksen suojelijana. Oikeutta: Heidät, jotka konflikteissa syyllistyvät lapsen oikeuksien loukkauksiin, on systemaattisesti saatettava vastuuseen ja tuotava oikeuden eteen. Suomen on oltava tukemassa syyllisten tuomista oikeuden eteen. Apua: Humanitaarisen avun rahoitus lastensuojeluun, koulutukseen ja mielenterveyspalveluihin on jatkuvasti ollut riittämätön. Jälleenrakentamisessa pitää infrastruktuurin ohella kiinnittää huomiota ihmisten psykososiaaliseen “jälleenrakentamiseen”. Humanitaarisen avun tarve on suurempi kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. Pelastakaa Lapset toivoo erityisesti, että Suomi nostaisi lasten suojelun konflikteissa keskeiseksi prioriteetiksi toimiessaan YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenenä kaudella 2022–2024. *** Raportti on saatavissa osoitteesta: https://resourcecentre.savethechildren.net/document/stop-the-war-on-children-a-crisis-of-recruitment/. Samasta materiaalipankista löytyvät myös kaikki muut "Loppu sodalle lapsia vastaan" -raportit.
0 Comments
|
Arkisto
June 2024
|