RAUHAA ON RAKENNETTAVA JOKA PÄIVÄ YHDESSÄ

Allaoleva artikkeli on julkaistu Rauhanturvaaja-lehdessä 2/2021, jonka erikoisteemana oli rauhantyö.

Anne Palm:
Rauhaa rakennettava joka päivä yhdessä
 
Rauha määritellään usein väkivallan puuttumiseksi, jossa huomio kiinnittyy ihmisten henkien säästämiseen ja suojaamiseen. Kestävän ja pysyvän rauhan aikaansaamiseksi tämä ei kuitenkaan vielä riitä. On pyrittävä luomaan tila, jossa kaikki ihmiset voivat elää tasavertaisina ja toisiaan arvostaen ja toisiinsa luottaen ilman yhteiskunnallisia tai sosiaalisia rakenteita, jotka selkeästi sortavat joitain ihmisryhmiä. Vain keskinäiseen arvostukseen, luottamukseen ja tasavertaisuuteen perustuvassa yhteiskunnassa voidaan päästä kestävään rauhantilaan.

Kestävän rauhan eteen on tehtävä töitä joka päivä. Rauha ei ole pysyvä olotila, vaan sitä pitää rakentaa ja lujittaa koko ajan. Vuoropuhelun käyminen ja toisten kuunteleminen ovat taitoja, joiden avulla yksilöt oppivat rauhanrakentamista. Ristiriitojen ja konfliktien rauhanomainen ratkaisu yksilötasolta aina kansainväliselle tasolle on oleellinen osa rauhanrakentamista. Konfliktien ehkäisyssä ja rauhanrakentamisessa on erityisen tärkeää luoda yhteiskuntiin oikeudenmukaiset sosiaaliset ja taloudelliset rakenteet.

Rauhanrakentamisessa on kansalaisjärjestöillä oma merkittävä roolinsa erityisesti konfliktien ehkäisemisessä ja riitojen sovittelussa. Monet järjestöt toimivat ruohonjuuritasolla paikallisten ihmisten keskuudessa. Ristiriitojen ilmetessä pystyvät järjestöt raportoimaan niistä eteenpäin ja kehittämään keinoja jännityksen lieventämiseksi. Järjestöt pystyvät myös sovittelemaan konfliktin osapuolten välillä, luomaan rauhanomaista vuoropuhelua, tuomaan esiin niiden ihmisten ääntä, joita ei yleensä kuulla ja edistämään osapuolten välisiä ruohojuuritason kontakteja. Kansalaisjärjestöt nähdään useammin puolueettomina verrattuina esimerkiksi valtioihin, joilla on usein omia ulko- ja turvallisuuspoliittisia intressejä turvattavanaan konfliktialueilla. Järjestöjen edustajat pääsevät helpommin alueille, joille viralliset toimijat eivät pääse ja ne voivat myös puhua eri osapuolten kanssa menettämättä uskottavuuttaan.

WISEn jäsenjärjestöt rauhantyössä

Laajan turvallisuuden verkoston WISEn muodostavat kaikki eduskuntapuolueet ja joukko kansalaisjärjestöjä (mukaan lukien Suomen Rauhanturvaajaliitto). WISEn jäsenjärjestöistä monet tekevät konkreettista rauhantyötä niin kriisialueilla kuin kotimaassakin. Nostan tässä esiin jäsenjärjestöistämme kolme esimerkkiä.

Kirkon Ulkomaanapu (KUA) tukee rauhanprosesseja, dialogeja ja poliittisia prosesseja niin paikallisella, kansallisella kuin globaalilla tasolla. KUA:n rauhantyön keskiöissä ovat naiset, nuoret ja pakolaiset sekä uskonnolliset ja perinteiset toimijat. Usein nämä ryhmät jätetään päätöksenteon ja rauhanprosessien ulkopuolelle, vaikka heillä on keskeinen rooli konfliktien ratkaisuissa ja kestävän rauhan aikaansaamisessa. Tätä työtä KUA tekee mm. Keski-Afrikan tasavallassa, Etelä-Sudanissa, Somaliassa, Myanmarissa, Liberiassa sekä Israelissa ja palestiinalaisalueilla. Sovittelu- ja rauhanprosesseissa käsitellään muun muassa maa- ja omaisuuskiistoja, perheoikeuksia ja ihmisoikeusrikkomuksia. Kotimaassa Kirkon Ulkomaanavun rauhanverkosto on tukenut suomalaisten viranomaisten, uskonnollisten yhteisöjen, järjestöjen ja perheiden välistä yhteistyötä väkivaltaisen radikalisaation ja ekstremismin ehkäisemiseksi.

Rauhanjärjestö Sadankomitea tekee työtä rauhan edistämiseksi, koska katsoo, että rauha on edellytys ihmisten hyvinvoinnille. Sadankomitealla on ollut jo usean vuoden ajan käynnissä rauhanlähettiläskoulutus, jossa nuoria ihmisiä koulutetaan rauhanlähettiläiksi lisäämällä heidän tietoaan konlfikteista, turvallisuudesta ja rauhasta. Sadankomitea edistää myös muiden keinojen avulla nuorten roolin kasvattamista rauhan ja turvallisuuden kysymyksissä, muun muassa toimimalla aktiivisesti YK:n päätöslauselman 2250, Nuoret, rauha ja turvallisuus, toimeenpanemiseksi.

Suomen Lähetysseura tekee rauhantyötä paikallisten kumppaneiden kanssa ja kautta muun muassa tukemalla paikallisia toimijoita, jotta he voivat ehkäistä konflikteja sekä edistää rauhaa ja sovintoa omissa yhteisöissään. Suomen Lähetysseuran rauhantyön ohjelman painopistealueita ovat dialogiprosessien tuki, psykososiaalinen tuki sekä median rooli konflikteissa. Syyrian rauhanrakennushanke Syria Initiative tukee paikallistason rauhantoimijoita, syyrialaisten dialogiprosesseja ja tekee kansainvälistä vaikuttamistyötä rauharakennuksen tueksi. Myanmarin rauhanprosessin tukihankkeessa edistetään ja tuetaan rauhanprosessia sekä erityisesti etnisten ryhmien osallistumista siihen.

Naiset ja nuoret saatava mukaan rauhanprosesseihin

Rauhanprosesseista ja –neuvotteluista vastaavat yleensä miehet eikä naisilla tai nuorilla ole sanan sijaa. Tehtyjen selvitysten mukaan vuosien 1992 ja 2018 välisenä aikana naisten osallistuminen virallisiin rauhanprosesseihin on ollut häveksyttävän minimaalista: neuvottelijoista naisia oli 13 %, sovittelijoista 3 % ja rauhansopimusten allekirjoittajista 4 %.
Rauhanprosessit eivät voi olla miesten valtakuntaa. Kestävän rauhan aikaansaamiseen ja sen lujittamiseen koko yhteiskuntaan tarvitaan kaikkia yhteiskunnan jäseniä, myös naisia ja nuoria. Lukuisat kansainväliset tutkimukset osoittavat, että naisten tasavertainen osallistuminen rauhanprosesseihin ja jälleenrakennukseen lujittaa rauhantilaa.

YK:n päätöslauselmassa 2250 valtiot totesivat ensimmäistä kertaa, ettei pysyvää rauhaa voida saavuttaa ilman nuorten osallisuutta ja tukea. Rauha edellyttää tulevaisuuden mahdollisuuksia, kuten töitä, koulutusta ja osallisuutta yhteisöön.

WISEn mentorointiohjelma tukee nuoria mukaan rauhan uralle

WISEllä on käynnissä jo neljättä vuotta Kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan mentorointiohjema, jossa tavoitteena on syventää nuorten asiantuntijoiden osaamista
kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan eri osa-alueista; siviilikriisinhallinnasta, sotilaallisesta kriisinhallinnasta, rauhanrakentamisesta, humanitaarisesta toiminnasta ja kehitysyhteistyöstä sekä lisätä dialogia asiantuntijoiden ja aktorien välillä, jakaa ainutlaatuista kokemustietoa eteenpäin ja kehittää alaa.

Opintojensa päätösvaiheessa olevat tai vastavalmistuneet nuoret perehtyvät ohjelmassa konflikteihin ja kriiseihin sekä niiden ratkaisukeinoihin ja rauhanrakentamiseen. Ohjelman avulla laajennetaan asiantuntemusta Suomessa ja saadaan lisää uusia rauhanrakentajia.

Kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan avulla lujitetaan rauhaa

Kansainväliset järjestöt, valtiot ja kansalaisjärjestöt ovat miettineet pitkään keinoja pysäyttää väkivalta sekä rakentaa ja tukea vakaita, rauhanomaisia yhteiskuntia, joissa kaikki ihmiset voivat elää turvallista ja hyvää elämää. On ymmärretty, että eri toimijat ja instrumentit eivät yksinään saa välttämättä muutosta aikaan, mutta voimia yhdistämällä, koordinoimalla ja yhteistyöllä pääsemme pysyvämpiin ja kestävämpiin ratkaisuihin. Kokonaisvaltaisuus on kuulunut kansainvälisten järjestöjen konfliktinratkaisu- ja kriisinhallinta-agendoille jo pidempään.
 
Kestävän rauhanratkaisun saavuttamiseksi on siviili- ja sotilaallisen kriisinhallinnan, humanitaarisen avun, kehitysyhteistyön ja rauhanrakentamisen eri politiikkatasojen, toimijoiden ja instrumenttien pystyttävä keskenään entistä parempaan tiedonjakoon ja konfliktianalyysien ja tilannekuvan vertailuun, sekä suunniteltava ja koordinoitava toimenpiteitä aiempaa paremmin yhdessä. On ymmärrettävä ja hyväksyttävä, että voimme toimia eri lähtökohdista käsin ja siitä huolimatta pyrkiä samaan päämäärään. Vain täten voimme rakentaa kestävää rauhaa - yhdessä.
 
-------
Anne Palm toimii Laajan turvallisuuden verkosto WISEn toiminnanjohtajana. Hän ollut ollut siviilikriisinhallintatehtävissä EU:lla Georgiassa 2008 -2011 ja Etyjillä Ukrainassa 2014-2015, joissa hän molemmissa toimi operaatiovastaavana. Hänellä on myös laajaa kokemusta konfliktinehkäisyprojekteista eteläisessä Afrikassa, Itä-Timorilla ja Lähi-idässä. Palm oli mukana asiantuntijajäsenenä kriisinhallinnan parlamentaarisessa komiteassa 2020-21.