”Siviilikriisinhallinta on yksi keino kriisien lieventämiseen ja niiden vaikutusten leviämisen ehkäisyyn. Siviilikriisinhallinnan operaatioissa tuetaan aseellisesta konfliktista ja siitä seuraavasta humanitaarisesta kriisistä kärsivää tai siitä toipumassa olevaa haurasta valtiota. Sen keinot ovat ei-sotilaallisia, ja toiminta myös kohdistuu siviileihin, joiden elämää ja arjen vakauttamista siviilikriisinhallinnalla tuetaan.” – Kriisinhallintakeskus CMC Finland, cmcfinland.fi Siviilikriisinhallinta on yksi kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan osa-alueista. Siviilikriisinhallinnalla tarkoitetaan muin kuin sotilaallisin keinoin tapahtuvaa kriisinhallintaa ja siihen kuuluu konfliktien ehkäisemiseen, vakauden ylläpitoon sekä demokratian, turvallisuussektorin, hallinnon ja oikeusvaltion vahvistamiseen liittyviä monipuolisia toimia. Yleensä kansainvälisten järjestöjen puitteissa tapahtuvalla siviilikriisinhallinnalla pyritään vähentämään kriiseistä kärsivien maiden epävakautta ja estämään sekasorron leviämistä. Siviilikriisinhallinnan asiantuntijat pyrkivät vakauttamaan maailman konfliktialueita esimerkiksi kouluttamalla ja neuvomalla konfliktimaiden viranomaisia tai tarkkailemalla rauhansopimusten toimeenpanoa. Siviilikriisinhallinta on oleellinen osa EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa (YTPP) sekä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomen ja Ruotsin ulkoministerit esittivät vuonna 1999, että EU kehittäisi siviilikriisinhallintaa sotilaallisen kriisinhallinnan rinnalla. Seuraavana vuonna Eurooppa-neuvosto perusti kokouksessaan Santa Maria da Feirassa siviilikriisinhallintakomitean, jonka tavoitteena oli kehittää ja koordinoida EU:n ja jäsenvaltioiden siviilikriisinhallintaa. Tuolloin ennen kaikkea poliisiviranomaisilla oli korostunut rooli osana ei-sotilaallista kriisinhallintaa, mutta nykyisin toiminta on laajentunut huomattavasti. Suomessa poliittisen päätöksen operaatioihin osallistumisesta tekee ulkoministeriö ja kansallisista valmiuksista, toiminnan kehittämisestä ja koordinoinnista vastaa sisäministeriö ja Kriisinhallintakeskus CMC Finland. CMC myös kouluttaa ja rekrytoi Suomen palveluksessa operaatioissa toimivaa henkilöstöä sekä tuottaa alan tutkimusta ja julkaisuja. Helmikuussa 2022 CMC täytti 15 vuotta. Toimintansa aikana se on lähettänyt suomalaisia yli 1000 kansainväliseen tehtävään esimerkiksi EU:n, YK:n ja Etyjin operaatioihin lähes 50 maassa. Suomesta tehtäviin osallistuu vuosittain noin 130 asiantuntijaa, mikä on EU:n tasolla suurin määrä väkilukuun suhteutettuna. Voimassa olevan siviilikriisinhallinnan strategian ja nykyisen hallitusohjelman mukaan Suomi pyrkii lähettämään tehtäviin vuosittain 150 asiantuntijaa. Lisäksi Suomesta lähetetään EU:n ja Etyjin vaalitarkkailijaoperaatioihin vuosittain noin 100 henkilöä. Suomi pyrkii myös kasvattamaan naisten osuutta siviilikriisinhallinnassa ja lähes puolet suomalaisista asiantuntijoista on tällä hetkellä naisia, mikä on suhteellisesti ja määrällisesti EU:n korkein luku. Lähteet ja lisäluettavaa: EU:n siviili- ja sotilaallisen kriisinhallinnan operaatiot: https://www.eeas.europa.eu/eeas/missions-and-operations_en Kriisinhallintakeskus CMC Finlandin tietopaketti: https://www.cmcfinland.fi/kansainvaliset-tehtavat/hakijan-tietopaketti/siviilikriisinhallinta-tietoa-tyonantajalle/ Kriisinhallintakeskus CMC Finlandin kotisivut ”Suomen osallistuminen siviilikriisinhallintaan”: https://www.cmcfinland.fi/tietoa-cmcsta/operaatiot/ Kriisinhallintakeskus CMC Finlandin julkaisut: https://www.cmcfinland.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/julkaisut/ The Future Of EU Civilian Crisis Management – Finding A Niche. Ulkopoliitinen instituutti (2019): https://www.fiia.fi/wp-content/uploads/2019/05/bp262_future_of_eu_civilian_crisis_management.pdf Ulkoministeriö: https://um.fi/kriisinhallinta Yhdessä enemmän – Kriisien hallintaa kokonaisvaltaisesti. Toim. Roope Siirtola ja Anne Palm. (2018) https://www.widersecurity.fi/uploads/1/3/3/8/13383775/wise-yhdess%C3%A4enemm%C3%A4n%E2%80%93kriisienhallintaakokonaisvaltaisesti_2.pdf
0 Comments
”WISEn mentorointiohjelma on ollut monelle aktorille ja mentorille palkitseva ja merkityksellinen kokemus. Se on osaltaan tukenut erilaisista taustoista tulevien ja alasta kiinnostuneiden osallistujien mahdollisuuksia saada tietoa, verkostoitua ja työllistyä. Ohjelma on onnistunut tuomaan yhteen alasta kiinnostuneita ja luomaan siltoja eri uravaiheissa olevien ihmisten välille. Se on monipuolistanut monen kuvaa kriisinhallinnan kokonaisvaltaisuudesta ja osoittanut paikkoja, joissa rauhan ja turvallisuuden eteen voidaan työskennellä.” – Rauhan uralle – viisi vuotta WISEn kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan mentorointiohjelmaa. Juho Pitkänen & Satu Turpeinen. (2022) Vuonna 2017 WISE pilotoi rauhanvälitykseen ja siviilikriisinhallintaan keskittyvän mentorointiohjelman, josta on sittemmin muodostunut arvostettu kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan mentorointiohjelma nimeltään Rauhan uralle. Sen tavoitteena on syventää nuorten asiantuntijoiden osaamista kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan eri osa-alueista, lisätä dialogia asiantuntijoiden ja mentorointiohjelmaan osallistuvien kesken sekä tukea mentorointiohjelmaan osallistuvien välistä vuorovaikutusta vertaistoiminnan kautta. Näin pyritään edistämään nuorten mahdollisuuksia kiinnittyä työelämään ja lisäämään nuorten vaikutusmahdollisuuksia rauhan ja turvallisuuden alalla. Kaikki perustuu vuorovaikutukseen WISEn, aktorien, alumnien, mentorien ja muiden ohjelman tekemiseen osallistuvien kesken. Ohjelmaan hakee vuosittain lähes 100 henkilöä. Jokaiselle vuosikurssille valitaan 20 aktoria, minkä lisäksi mukana on vuosittain 10–12 kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan asiantuntijaa mentoreina. Mentoreilla on monipuolisesti osaamista kokonaisvaltaisen kriisihallinnan eri osa-alueilta, ja ohjelmaan osallistuu eri-ikäisiä ja eri elämänvaiheissa olevia aktoreita monenlaisista taustoista. Tämän monipuolisuuden on todettu olevan tärkeä osa ohjelmaa. Mentorointiohjelmasta kertovaa julkaisua varten syksyllä 2022 haastateltujen aktorien mukaan ohjelmasta saatu tietotaito, verkostot ja neuvot ovat kantaneet pitkälle ohjelman jälkeiseen aikaan ja vaikuttavat yhä monen elämässä. Ohjelma on antanut uusia näkökulmia ja verkostoja sekä tarjonnut työkaluja ja mahdollisuuksia urapoluille. Myös mentorit ovat kokeneet mentoroinnin palkitsevaksi yhdessä tekemiseksi. Mentorointiohjelma on täyttänyt tiedollisen aukon ja tarjonnut kiinnityspinnan alaan, josta on sen laajuuden vuoksi vaikea saada koottua tietoa. Ohjelmassa luodut verkostot ja mahdollisuus osallistua alumnitoimintaan ovat luoneet yhteisöllisyyttä ja jatkuvuutta, minkä kautta verkostot ovat laajentuneet ja kiinnityspinta alaan on säilynyt. Ohjelma on osoittanut monelle, ettei rauhan uralle ole vain yhtä polkua, vaan työtä voi tehdä monissa paikoissa monista lähtökohdista. Kaikessa merkittävää on ollut yhdessä tekeminen ja toisten kuunteleminen, kuten kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan ajatukseen kuuluu. Lähteet: WISE ry: https://www.widersecurity.fi/ Rauhan uralle – viisi vuotta WISEn kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan mentorointiohjelmaa. Juho Pitkänen & Satu Turpeinen. (2022) Lue lisää: https://www.widersecurity.fi/mentorointi.html ” The Commission on Human Security’s definition of human security: to protect the vital core of all human lives in ways that enhance human freedoms and human fulfillment. Human security means protecting fundamental freedoms— freedoms that are the essence of life.” – Human Security Now: Final Report. The Commission on Human Security. (2003) Kriisit ja konfliktit koetaan ennen kaikkea inhimillisinä kokemuksina yksilöinä ja yhteisöinä. WISE korostaa toiminnassaan kokonaisvaltaisuuden ohella inhimillistä turvallisuutta, jossa turvallisuutta lähestytään yksilölähtöisesti. YK:n yleiskokouksen päätöslauselmassa 66/290 inhimillinen turvallisuus määritellään työkaluksi, joka auttaa käsittelemään laajoja ja monialaisia haasteita, jotka uhkaavat jäsenmaiden kansalaisten selviytymistä, toimeentuloa ja ihmisarvoa. Inhimillinen turvallisuus muodostuu kolmesta osa-alueesta: turvallisuudesta, inhimillisestä kehityksestä ja ihmisoikeuksista. Tutkija Laura Sumari kirjoittaa vuonna 2019 artikkelissaan WISEn kotisivulla, että yleensä inhimillinen turvallisuus ymmärretään vapautena konkreettisilta uhilta sekä subjektiivisilta peloilta. Käsite mainittiin ensimmäisen kerran vuoden 1992 YK:n Rauhanagenda -raportissa (An Agenda for Peace). Vuonna 1994 YK:n kehitysohjelman julkaisema Inhimillisen kehityksen raportti määritteli inhimillisen turvallisuuden vapautena pelosta, puutteesta, köyhyydestä ja sorrosta, ja jakoi sen seitsemään ulottuvuuteen: taloudellinen, ympäristöllinen, yhteisöllinen, henkilökohtainen, poliittinen, terveydellinen ja ruokaturvallisuus. Inhimillistä turvallisuutta käsitelläänkin usein erilaisia elämänaloja kattavien osa-alueiden kautta. Käsite pitää sisällään turvallisuuden eri tasot ja ulottuvuudet, ja sen kautta voidaan tarkastella sekä subjektiivista turvallisuuden tunnetta että objektiivista uhkien konkretisoitumisen todennäköisyyttä erilaisissa ympäristöissä eri aikoina. Sumarin mukaan inhimillisen turvallisuuden tutkimukseen liitetään voimakkaasti ajatus turvattomuuden paljastamisesta, ja sen päämääränä pidetään ihmisten sosiaalisen ja psykologisen hyvinvoinnin turvaamista. Inhimillisen turvattomuuden kokemusten kautta voidaan lähestyä erilaisia turvattomuutta aiheuttavia ilmiöitä, mahdollisten uhkien ulottuessa poliittisesta sorrosta puutteelliseen terveydenhuoltoon ja ilmastonmuutoksen aiheuttamista haasteista köyhyyteen sekä mahdollisuuksien puutteeseen. Inhimillisen turvallisuuden vahvuus perustuukin erilaisten yksilökokemuksista muodostuvien turvattomuuden todellisuuksien paljastamiseen ja turvattomuutta aiheuttavien tekijöiden keskinäisyhteyksien löytämiseen. EU:n tasolla käsitettä on kehittänyt muun muassa professori Mary Kaldor, jonka johtaman tutkimusryhmän raportti ”Barcelonan raportti” julkaistiin vuonna 2004. Siinä korostettiin, että inhimillistä turvallisuutta määrittelevät myös vapaus pelosta ja puutteesta. Kyse on yksilöiden ja yhteisöjen turvallisuudesta, joka koostuu turvallisuuden tunteesta, inhimillisestä kehityksestä ja ihmisoikeuksista. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) jäsenvaltiot ovat todenneet, ettei pysyvää turvallisuutta voida saavuttaa ilman ihmisoikeuksien kunnioittamista ja toimivia demokraattisia instituutioita. Jäsenvaltiot ovat sitoutuneet kattaviin ihmisoikeus- ja demokratianormeihin, jotka Etyjin näkemyksessä muodostavat turvallisuuden ”inhimillisen ulottuvuuden”. Turvallisuusjärjestönä Etyj on perustamisestaan lähtien lähestynyt turvallisuutta laajassa mielessä. Naton lähestymistavassa sotilaalliseen kriisinhallintaan inhimillinen turvallisuus on keskeisessä asemassa. Nato määrittelee inhimillisen turvallisuuden monialaiseksi lähestymistavaksi turvallisuuteen, joka asettaa etusijalle ihmiset ja sisältää muun muassa ihmiskaupan torjunnan; lasten suojelun aseellisissa selkkauksissa; konflikteihin liittyvän seksuaalisen väkivallan ehkäisemisen ja siihen puuttumisen; siviilien suojelun ja kulttuuriomaisuuden suojelun. Yksilön turvallisuuteen voidaan vaikuttaa luomalla mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnassa ja kasvattamalla ihmisen kykyä vastata konflikteihin. Turvallisuus tarkoittaa tilannetta, jossa ihmisillä on turvallinen olo ja heidän oikeuksiaan suojellaan. Heillä on oikeudenmukaiset mahdollisuudet toimeentuloon ja pääsy luonnonresursseihin, mahdollisuudet etsiä ja saada oikeutta sekä ratkaista ja sovitella ongelmia. Yhteisöjen turvallisuuteen liittyviä tekijöitä ovat esimerkiksi hyvä hallinto, sosiaaliset ja talouskysymykset, ilmasto- ja ympäristökysymykset ja kestävä kehitys. Inhimillinen turvallisuusajattelu huomioikin turvallisuuden laajasti eri näkökulmista, mitä myös ongelmien monimuotoisuus ja laajuus vaativat. Kaikkiin inhimillisiin uhkiin ja ongelmiin ei usein voi vastata pelkän perinteisen kovan turvallisuuden keinoin. Lähteet: A Human Security Doctrine for Europe – The Barcelona Report of the Study Group on Europe’s Security CapabilitiStudy Group on Europe’s Security Capabilities (2004). https://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_data/docs/pressdata/solana/040915capbar.pdf Laura Sumari: Inhimillistä turvallisuutta etsimässä. www.widersecurity.fi/artikkelit/artikkelit-22019-wisewords Etyj: https://www.osce.org/odihr/what-is-the-human-dimension Human Security Now: Final Report. The Commission on Human Security. (2003) https://digitallibrary.un.org/record/503749 Nato: https://www.nato.int/cps/en/natohq/topics_181779.htm Rauhan uralle – viisi vuotta WISEn kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan mentorointiohjelmaa. Juho Pitkänen & Satu Turpeinen. (2022) WISE ry: https://www.widersecurity.fi/ Yhdessä enemmän – Kriisien hallintaa kokonaisvaltaisesti. Toim. Roope Siirtola ja Anne Palm. (2018) https://www.widersecurity.fi/uploads/1/3/3/8/13383775/wise-yhdess%C3%A4enemm%C3%A4n%E2%80%93kriisienhallintaakokonaisvaltaisesti_2.pdf YK:n inhimillisen turvallisuuden rahasto: https://www.un.org/humansecurity/ |
Arkisto
September 2023
|