JOULUKALENTERIN LUUKKU 2: INHIMILLINEN TURVALLISUUS

​” The Commission on Human Security’s definition of human security: to protect the vital core of all human lives in ways that enhance human freedoms and human fulfillment. Human security means protecting fundamental freedoms— freedoms that are the essence of life.” – Human Security Now: Final Report. The Commission on Human Security. (2003) 

Kriisit ja konfliktit koetaan ennen kaikkea inhimillisinä kokemuksina yksilöinä ja yhteisöinä. WISE korostaa toiminnassaan kokonaisvaltaisuuden ohella inhimillistä turvallisuutta, jossa turvallisuutta lähestytään yksilölähtöisesti.

​YK:n yleiskokouksen päätöslauselmassa 66/290 inhimillinen turvallisuus määritellään työkaluksi, joka auttaa käsittelemään laajoja ja monialaisia haasteita, jotka uhkaavat jäsenmaiden kansalaisten selviytymistä, toimeentuloa ja ihmisarvoa. Inhimillinen turvallisuus muodostuu kolmesta osa-alueesta: turvallisuudesta, inhimillisestä kehityksestä ja ihmisoikeuksista.

Tutkija Laura Sumari kirjoittaa vuonna 2019 artikkelissaan WISEn kotisivulla, että yleensä inhimillinen turvallisuus ymmärretään vapautena konkreettisilta uhilta sekä subjektiivisilta peloilta. Käsite mainittiin ensimmäisen kerran vuoden 1992 YK:n Rauhanagenda -raportissa (An Agenda for Peace). Vuonna 1994 YK:n kehitysohjelman julkaisema Inhimillisen kehityksen raportti määritteli inhimillisen turvallisuuden vapautena pelosta, puutteesta, köyhyydestä ja sorrosta, ja jakoi sen seitsemään ulottuvuuteen: taloudellinen, ympäristöllinen, yhteisöllinen, henkilökohtainen, poliittinen, terveydellinen ja ruokaturvallisuus. Inhimillistä turvallisuutta käsitelläänkin usein erilaisia elämänaloja kattavien osa-alueiden kautta. Käsite pitää sisällään turvallisuuden eri tasot ja ulottuvuudet, ja sen kautta voidaan tarkastella sekä subjektiivista turvallisuuden tunnetta että objektiivista uhkien konkretisoitumisen todennäköisyyttä erilaisissa ympäristöissä eri aikoina. 

Sumarin mukaan inhimillisen turvallisuuden tutkimukseen liitetään voimakkaasti ajatus turvattomuuden paljastamisesta, ja sen päämääränä pidetään ihmisten sosiaalisen ja psykologisen hyvinvoinnin turvaamista. Inhimillisen turvattomuuden kokemusten kautta voidaan lähestyä erilaisia turvattomuutta aiheuttavia ilmiöitä, mahdollisten uhkien ulottuessa poliittisesta sorrosta puutteelliseen terveydenhuoltoon ja ilmastonmuutoksen aiheuttamista haasteista köyhyyteen sekä mahdollisuuksien puutteeseen. Inhimillisen turvallisuuden vahvuus perustuukin erilaisten yksilökokemuksista muodostuvien turvattomuuden todellisuuksien paljastamiseen ja turvattomuutta aiheuttavien tekijöiden keskinäisyhteyksien löytämiseen. 

EU:n tasolla käsitettä on kehittänyt muun muassa professori Mary Kaldor, jonka johtaman tutkimusryhmän raportti ”Barcelonan ra­portti” julkaistiin vuonna 2004. Siinä korostettiin, että inhimillistä turvallisuutta määrittelevät myös va­paus pelosta ja puutteesta. Kyse on yksilöiden ja yhtei­söjen turvallisuudesta, joka koostuu turvallisuuden tun­teesta, inhimillisestä kehityksestä ja ihmisoikeuksista.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) jäsenvaltiot ovat todenneet, ettei pysyvää turvallisuutta voida saavuttaa ilman ihmisoikeuksien kunnioittamista ja toimivia demokraattisia instituutioita. Jäsenvaltiot ovat sitoutuneet kattaviin ihmisoikeus- ja demokratianormeihin, jotka Etyjin näkemyksessä muodostavat turvallisuuden ”inhimillisen ulottuvuuden”. Turvallisuusjärjestönä Etyj on perustamisestaan lähtien lähestynyt turvallisuutta laajassa mielessä.

Naton lähestymistavassa sotilaalliseen kriisinhallintaan inhimillinen turvallisuus on keskeisessä asemassa. Nato määrittelee inhimillisen turvallisuuden monialaiseksi lähestymistavaksi turvallisuuteen, joka asettaa etusijalle ihmiset ja sisältää muun muassa ihmiskaupan torjunnan; lasten suojelun aseellisissa selkkauksissa; konflikteihin liittyvän seksuaalisen väkivallan ehkäisemisen ja siihen puuttumisen; siviilien suojelun ja kulttuuriomaisuuden suojelun. 

Yksilön turvallisuuteen voidaan vaikuttaa luomalla mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnassa ja kasvat­tamalla ihmisen kykyä vastata konflikteihin. Turval­lisuus tarkoittaa tilannetta, jossa ihmisillä on turval­linen olo ja heidän oikeuksiaan suojellaan. Heillä on oikeudenmukaiset mahdollisuudet toimeentuloon ja pääsy luonnonresursseihin, mahdollisuudet etsiä ja saada oikeutta sekä ratkaista ja sovitella ongelmia. Yhteisöjen turvallisuuteen liittyviä tekijöitä ovat esimerkiksi hyvä hallinto, sosiaaliset ja talousky­symykset, ilmasto- ja ympäristökysymykset ja kestä­vä kehitys. Inhimillinen turvallisuusajattelu huomioikin turval­lisuuden laajasti eri näkökulmista, mitä myös ongelmien monimuotoisuus ja laa­juus vaativat. Kaikkiin inhimillisiin uhkiin ja ongelmiin ei usein voi vastata pelkän perinteisen kovan turvallisuuden keinoin.

Lähteet:
A Human Security Doctrine for Europe – The Barcelona Report of the Study Group on Europe’s Security CapabilitiStudy Group on Europe’s Security Capabilities (2004). https://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_data/docs/pressdata/solana/040915capbar.pdf
Laura Sumari: Inhimillistä turvallisuutta etsimässä. www.widersecurity.fi/artikkelit/artikkelit-22019-wisewords
Etyj: https://www.osce.org/odihr/what-is-the-human-dimension
Human Security Now: Final Report. The Commission on Human Security. (2003) https://digitallibrary.un.org/record/503749
Nato: https://www.nato.int/cps/en/natohq/topics_181779.htm
Rauhan uralle – viisi vuotta WISEn kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan mentorointiohjelmaa. Juho Pitkänen & Satu Turpeinen. (2022)  
WISE ry: https://www.widersecurity.fi/
Yhdessä enemmän – Kriisien hallintaa kokonaisvaltaisesti. Toim. Roope Siirtola ja Anne Palm. (2018) https://www.widersecurity.fi/uploads/1/3/3/8/13383775/wise-yhdess%C3%A4enemm%C3%A4n%E2%80%93kriisienhallintaakokonaisvaltaisesti_2.pdf
YK:n inhimillisen turvallisuuden rahasto: https://www.un.org/humansecurity/