”Siviilikriisinhallinta on yksi keino kriisien lieventämiseen ja niiden vaikutusten leviämisen ehkäisyyn. Siviilikriisinhallinnan operaatioissa tuetaan aseellisesta konfliktista ja siitä seuraavasta humanitaarisesta kriisistä kärsivää tai siitä toipumassa olevaa haurasta valtiota. Sen keinot ovat ei-sotilaallisia, ja toiminta myös kohdistuu siviileihin, joiden elämää ja arjen vakauttamista siviilikriisinhallinnalla tuetaan.” – Kriisinhallintakeskus CMC Finland, cmcfinland.fi Siviilikriisinhallinta on yksi kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan osa-alueista. Siviilikriisinhallinnalla tarkoitetaan muin kuin sotilaallisin keinoin tapahtuvaa kriisinhallintaa ja siihen kuuluu konfliktien ehkäisemiseen, vakauden ylläpitoon sekä demokratian, turvallisuussektorin, hallinnon ja oikeusvaltion vahvistamiseen liittyviä monipuolisia toimia. Yleensä kansainvälisten järjestöjen puitteissa tapahtuvalla siviilikriisinhallinnalla pyritään vähentämään kriiseistä kärsivien maiden epävakautta ja estämään sekasorron leviämistä. Siviilikriisinhallinnan asiantuntijat pyrkivät vakauttamaan maailman konfliktialueita esimerkiksi kouluttamalla ja neuvomalla konfliktimaiden viranomaisia tai tarkkailemalla rauhansopimusten toimeenpanoa. Siviilikriisinhallinta on oleellinen osa EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa (YTPP) sekä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomen ja Ruotsin ulkoministerit esittivät vuonna 1999, että EU kehittäisi siviilikriisinhallintaa sotilaallisen kriisinhallinnan rinnalla. Seuraavana vuonna Eurooppa-neuvosto perusti kokouksessaan Santa Maria da Feirassa siviilikriisinhallintakomitean, jonka tavoitteena oli kehittää ja koordinoida EU:n ja jäsenvaltioiden siviilikriisinhallintaa. Tuolloin ennen kaikkea poliisiviranomaisilla oli korostunut rooli osana ei-sotilaallista kriisinhallintaa, mutta nykyisin toiminta on laajentunut huomattavasti. Suomessa poliittisen päätöksen operaatioihin osallistumisesta tekee ulkoministeriö ja kansallisista valmiuksista, toiminnan kehittämisestä ja koordinoinnista vastaa sisäministeriö ja Kriisinhallintakeskus CMC Finland. CMC myös kouluttaa ja rekrytoi Suomen palveluksessa operaatioissa toimivaa henkilöstöä sekä tuottaa alan tutkimusta ja julkaisuja. Helmikuussa 2022 CMC täytti 15 vuotta. Toimintansa aikana se on lähettänyt suomalaisia yli 1000 kansainväliseen tehtävään esimerkiksi EU:n, YK:n ja Etyjin operaatioihin lähes 50 maassa. Suomesta tehtäviin osallistuu vuosittain noin 130 asiantuntijaa, mikä on EU:n tasolla suurin määrä väkilukuun suhteutettuna. Voimassa olevan siviilikriisinhallinnan strategian ja nykyisen hallitusohjelman mukaan Suomi pyrkii lähettämään tehtäviin vuosittain 150 asiantuntijaa. Lisäksi Suomesta lähetetään EU:n ja Etyjin vaalitarkkailijaoperaatioihin vuosittain noin 100 henkilöä. Suomi pyrkii myös kasvattamaan naisten osuutta siviilikriisinhallinnassa ja lähes puolet suomalaisista asiantuntijoista on tällä hetkellä naisia, mikä on suhteellisesti ja määrällisesti EU:n korkein luku. Lähteet ja lisäluettavaa: EU:n siviili- ja sotilaallisen kriisinhallinnan operaatiot: https://www.eeas.europa.eu/eeas/missions-and-operations_en Kriisinhallintakeskus CMC Finlandin tietopaketti: https://www.cmcfinland.fi/kansainvaliset-tehtavat/hakijan-tietopaketti/siviilikriisinhallinta-tietoa-tyonantajalle/ Kriisinhallintakeskus CMC Finlandin kotisivut ”Suomen osallistuminen siviilikriisinhallintaan”: https://www.cmcfinland.fi/tietoa-cmcsta/operaatiot/ Kriisinhallintakeskus CMC Finlandin julkaisut: https://www.cmcfinland.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/julkaisut/ The Future Of EU Civilian Crisis Management – Finding A Niche. Ulkopoliitinen instituutti (2019): https://www.fiia.fi/wp-content/uploads/2019/05/bp262_future_of_eu_civilian_crisis_management.pdf Ulkoministeriö: https://um.fi/kriisinhallinta Yhdessä enemmän – Kriisien hallintaa kokonaisvaltaisesti. Toim. Roope Siirtola ja Anne Palm. (2018) https://www.widersecurity.fi/uploads/1/3/3/8/13383775/wise-yhdess%C3%A4enemm%C3%A4n%E2%80%93kriisienhallintaakokonaisvaltaisesti_2.pdf
0 Comments
Leave a Reply. |
Arkisto
June 2024
|