Puheenvuoroja turvallisuudesta 12/2018

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu yksilön ja yhteiskunnallisen turvallisuuden rakentajana
 
Konflikteja tutkittaessa ja niihin puututtaessa pyritään palaamaan konfliktin juurille, eli sinne, mistä kaikki sai alkunsa. Tarkasteltaessa kansainvälisiä tai valtioiden sisäisiä konflikteja, ne usein näyttäytyvät moniulotteisina ja kompleksisina. Kestäessään ja laajetessaan konfliktien alku ja juurisyyt usein hautautuvat paisuvan vyyhden alle. Siten kaikki voinevat olla yhtä mieltä siitä, että konflikteihin voidaan vaikuttaa parhaiten niiden alkuvaiheessa, ennen kuin ne ovat muuntautuneet massiivisiksi ja tuhoa aiheuttaviksi.
 
On hyvä muistaa, että konfliktit ovat osa elämää, eivätkä sinänsä hyviä tai pahoja. Konflikti voi parhaimmillaan tuoda esiin muutostarpeita sekä yhteiskunnassa että yksilötasolla. Tärkeintä onkin siten se, miten niihin reagoidaan ja millaisia työkaluja niiden ratkaisemiseen luodaan. Mielestäni ensiarvoisen tärkeää on lähteä vaikuttamaan konflikteihin ruohonjuuritasolta, sillä siellä piilevät turvallisuuden lähtökohdat. Niin länsimaisissa kuin konflikteista toipuvissa kehittyvissä yhteiskunnissakin on tarpeellista panostaa riittävään matalan kynnyksen konfliktien ratkaisemiseen.
 
Itse olen perehtynyt konfliktien ratkaisemiseen kouluttautumalla vapaaehtoiseksi rikos- ja riita-asioiden sovittelijaksi. Sovittelijan tehtävänä on luoda konfliktin osapuolille turvallinen luottamuksen ilmapiiri, jossa vaikeista asioista voidaan keskustella avoimesti. Sovittelija pyrkii toiminnallaan edesauttamaan ymmärrystä osapuolten välille ja auttaa löytämään ne keinot, joilla konflikti voidaan sovitella ja aiheutuneet vahingot kompensoida. Vastuu ratkaisusta säilyy osapuolilla itsellään ja parhaassa tapauksessa he solmivat kirjallisen sopimuksen, johon sitoutuvat.
 
Luotettava oikeusjärjestelmä muiden instituutioiden ohella on yksi toimivan yhteiskunnan edellytyksistä, mutta se ei välttämättä kykene vastaamaan kaikkiin elämässään konfliktiin joutuneen ihmisen tarpeisiin. Sovittelu lainsäädännön puitteissa ja oikeusjärjestelmän rinnalla usein tuottaa kestäviä tuloksia. Sovittelussa käydään tapahtuneen lisäksi läpi konfliktiin liittyvä tunnekirjo ja sen vaikutukset osapuoliin sekä heidän läheisiinsä. Toisinaan esimerkiksi asianomistajan on tärkeää saada vastaaja ymmärtämään, miten tämän teko tai toiminta on hänen elämäänsä vaikuttanut. Myös vastaajalle voi olla suuri helpotus saada asia sovittua ja kantaa vastuu teoistaan.
 
Sovittelu näyttäytyy minulle eheyttävänä toimintana: siinä luodaan uudelleen luottamus ja usko toiseen ihmiseen, kasvetaan ja luodaan malleja, joiden avulla toimitaan jatkossa paremmin. Sovittelu ei ole automaatti, joka poikkeuksetta ratkaisee ongelmat, mutta sillä on tärkeä rooli yhteiskunnallisen luottamuksen luomisessa. On tärkeää, että oman elämän konflikteihin voi saada apua silloin kun sitä tarvitsee. Sovittelu on varhaista puuttumista konflikteihin, ennen kuin ne pääsevät riistäytymään käsistä ja yksi niistä keinosta, jotka voivat ylläpitää luottamusta ja sitä kautta sekä yleistä että henkilökohtaista turvallisuuden tunnetta.

​Merita Remes