JOULUKALENTERIN LUUKKU 7: NOBELIN RAUHANPALKINTO

Nobelin rauhanpalkinto jaetaan tällä viikolla 10.12. Ensimmäisen kerran rauhanpalkinto jaettiin samana päivänä 121 vuotta sitten, joulukuussa vuonna 1901. Palkinto kuuluu Alfred Nobelin vuonna 1895 testamentissaan mainitsemiin palkintoihin, joita varten hän luovutti suuren osan omaisuudestaan. Yksi palkinnoista tulisi luovuttaa rauhan eteen tehdystä työstä:  “to the person who shall have done the most or the best work for fraternity between nations, for the abolition or reduction of standing armies and for the holding and promotion of peace congresses”. – The Nobel Prize, nobelprize.org

Rauhanpalkinto on ollut osoitus sen voittaneen henkilön, henkilöiden, kollektiiviin tai organisaation työstä rauhan eteen. Toisaalta sen myöntämisestä vastaavaa Nobel-komiteaa on kritisoitu useaan otteeseen, sillä monet ovat kokeneet, ettei palkinto ole aina noudattanut Nobelin tahtoa tai tarkoitusta. Palkinnon ajatuksena on ollut tukea käytännön rauhantyötä, ei toimia vain tunnustuspalkintona. Tästä huolimatta palkinnolla on ollut myös aitoa merkitystä. Se lisää rauhan eteen tehtävän työn näkyvyyttä ja sillä on rooli esimerkiksi valtioiden ja toimijoiden sitouttamisessa rauhan ja aseistariisunnan eteen tehtävään työhön.

Vuonna 2022 rauhanpalkinto myönnettiin valkovenäläiselle ihmisoikeusaktivisti Ales Biliatskille, venäläiselle ihmisoikeusjärjestö Memorialle ja ukrainalaiselle ihmisoikeusjärjestölle Center for Civil Liberties. Näiden on kuvailtu edustavan kansalaisyhteiskuntaa kotimaissaan, ja kukin on tahollaan pyrkinyt edistämään oikeutta kritisoida valtaapitäviä ja tehnyt töitä kansalaisoikeuksien eteen. Lisäksi palkinnonsaajat ovat dokumentoineet sotarikoksia, ihmisoikeusrikkomuksia ja vallan väärinkäyttöä.

Presidentti Martti Ahtisaari sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2008. Nobel-komitean lausunnon mukaan Ahtisaaren vuosikymmeniä kestäneet ponnistelut kansainvälisten konfliktien ratkaisemiksesi olivat merkittäviä ja Ahtisaaren työ kasvatti kansojen välistä veljeyttä Nobelin hengessä. Ahtisaari toimi lähes koko uransa kansainvälisissä tehtävissä. Vuosina 1989–1990 hän auttoi Namibian itsenäistymisessä ja hänellä oli merkittävä rooli Kosovon konfliktinratkaisuissa vuosina 1999 ja 2005–2007. Ahtisaari perusti vuonna 2000 CMI – Martti Ahtisaari Peace Foundationin, joka on nykyisin yksi maailman johtavista rauhanvälittäjistä. Ahtisaari on yhdessä CMI:n kanssa ollut neuvotelemassa ja edistämässä rauhaa Acehissa vuonna 2005, Irakissa vuonna 2008 ja auttanut konfliktinratkaisussa myös Pohjois-Irlannissa, Keski-Aasiassa ja Afrikassa.
​
Suomalaiset ovat saaneet rauhanpalkinnon myös kollektiivien osana. Vuoden 1988 Nobel myönnettiin YK:n rauhanturvajoukoille ja sen saajiin kuuluivat kaikki ennen myöntämispäivää YK:n rauhanturvajoukoissa palvelleet. Heihin kuuluu lukuisia suomalaisia. Kansainvälinen miinakieltoa ajava verkosto International Campaign to Ban Landmines (ICBL) sai vuorostaan Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1997. Palkintoa oli Oslossa vastaanottamassa suomalainen Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius osana kampanjaa.  Vuonna 2017 palkinnon sai kansainvälinen ydinaseiden kieltämisen puolesta työskentelevä verkosto ICAN. Suomessa verkoston toimintaa koordinoi ICAN Suomi, johon kuuluvat Rauhanliitto, Sadankomitea, Aseistakieltäytyjäliitto, Lääkärin sosiaalinen vastuu, Naiset Rauhan Puolesta, Rauhanpuolustajat, Tekniikka elämää palvelemaan sekä ydinaseriisunnasta kiinnostuneita yksityishenkilöitä.
 
Lähteet ja lisäluettavaa:
CMI -Martti Ahtisaari Peace Foundation https://cmi.fi/fi/martti-ahtisaari/nobelin-rauhanpalkinto/
ICAN: https://www.icanw.org/
ICBL: http://www.icbl.org/en-gb/home.aspx
Maailma.net: https://www.maailma.net/nakokulmat/nobelin-rauhanpalkinto-oikeaan-osoitteeseen
Rauhanliitto: https://rauhanliitto.fi/
Suomen Rauhanturvaajaliitto: https://rauhanturvaajaliitto.fi/
The Nobel Prize: https://www.nobelprize.org/prizes/facts/facts-on-the-nobel-peace-prize/