JOULUKALENTERIN LUUKKU 20: NATO

Reilu kolmekymmentä vuotta sitten, joulukuun 20. päivänä vuonna 1991, Nato perusti The North Atlantic Cooperation Councilin, jonka tarkoitus oli toimia foorumina vuoropuhelulle ja yhteistyölle Naton ja entisten Varsovan liiton maiden kanssa. Moninkeskinen yhteistyö tasoitti tietä mm. rauhankumppanuusyhteistyölle (johon Suomi liittyi vuonna 1994) ja Euroatlanttiselle kumppanuusneuvostolle (johon Suomi liittyi vuonna 1997). Suomi onkin pitkään ollut mukana eri foorumeissa ja yhteistyössä Naton kanssa.

Venäjä hyökkäys Ukrainaan ajoi Euroopan ja maailman turvallisuustilanteen murrokseen ja johti Suomessa ja Ruotsissa Nato-keskustelun äkkikäännökseen. Maat päättivät liittyä Natoon keväällä 2022. Suomessa naapurimaan ryhtyminen sotaan ja sen osoittama piittaamattomuus valtioiden suvereniteettia kohtaan horjutti turvallisuuden tunnetta. Lähes heti sodan alettua suomalaisten varautuneempi Nato-kanta kääntyi lähes päälaelleen. Nyt maa pyrkii nopealla aikataululla osaksi Pohjois-Atlantin liittoa. Todettiin, kuten monissa valtiollisissa lähteissä kirjoitetaan, ”turvallisuusympäristön muuttuneen perustavanlaatuisesti.” Suomesta tuli Naton tarkkailijajäsen 5.7.2022.

Nato perustettiin vuonna 1949 niin kutsutussa Washingtonin sopimuksessa 12 maan kesken. Nato on puolustusliitto, mutta sen voidaan katsoa olevan myös arvoyhteisö. Sillä on 30 jäsenmaata, joista 21 kuuluu Euroopan unioniin. Naton periaatteet on kirjattu vuoden 1949 peruskirjaan. Yhteinen puolustus on Naton tärkein tehtävä, ja peruskirjan 5. artiklan mukaan hyökkäys yhtä jäsenmaata kohtaan tulkitaan hyökkäykseksi kaikkia kohtaan.

Suomen suhde liittoon oli pitkään varovaisen myötämielinen. Kylmän sodan Suomessa liittoutumattomuus oli turvallisuuspolitiikan tasapainottelun väline. Sittemmin maa hakeutui, kuitenkaan liittymättä, hyvin lähelle Natoa ja sen kumppaneita. Järjestön kanssa on tehty pitkään yhteistyötä mm. kriisinhallintaoperaatioissa ja kumppanuuden tavoitteena on ollut sotilaallisen kyvykkyyden, yhteistoimintakyvyn ja kansainvälisen kriisinhallinnan kehittäminen. Suomi ja Nato ovat käyneet pitkään säännöllistä vuoropuhelua, jonka kautta Suomi on edistänyt ulko- ja turvallisuuspoliittisia tavoitteitaan.

Valtioneuvosto on todennut, että Nato-jäsenyys lisäisi Suomen, Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan turvallisuutta. Suomi vahvistaisi Naton yhteistä puolustusta ja jäsenenä Suomi olisi mukana päättämässä maalle tärkeistä turvallisuuspoliittisista kysymyksistä. Järjestö tarjoaakin foorumin, jolla jäsenmaat voivat neuvotella yhdessä turvallisuushaasteista ja päättää toimista niihin vastaamiseksi. Tällä hetkellä monet pohtivat, millaisen jäsenen Nato saisi Suomesta. Liittyminen tarkoittaa myös puolustuspolitiikan uudelleen suuntaamista ja sopeutumista. Millainen jäsen Suomi olisi? Ja millaisia asioita Suomi voisi edistää Natossa?
​
WISE painottaa, että Naton jäsenenäkin tulee korostaa inhimillistä turvallisuutta, monenkeskisen yhteistyön vahvistamista, globaalin vastuun kantamista ja rauhan rakentamista. Suomen tulee Naton jäsenenä olla mukana korostamassa ja kehittämässä inhimillisen turvallisuuden periaatetta kaikessa kriisinhallinnassa.
 
Lähteet:
Nato: https://www.nato.int/nato-welcome/index.html
Naton The North Atlantic Cooperation Council: https://www.nato.int/cps/en/natolive/topics_69344.htm
Puolustusministeriö: https://www.defmin.fi/vastuualueet/kansainvalinen_puolustusyhteistyo/nato-yhteistyo#7278aa88
Valtioneuvosto: https://valtioneuvosto.fi/suomi-ja-nato