JOULUKALENTERIN LUUKKU 14: YK:N RAUHANTURVAOPERAATIOT

”UN Peacekeeping helps countries navigate the difficult path from conflict to peace. We have unique strengths, including legitimacy, burden sharing, and an ability to deploy troops and police from around the world, integrating them with civilian peacekeepers to address a range of mandates set by the UN Security Council and General Assembly.” – YK https://peacekeeping.un.org/en

YK:n ensimmäinen varsinainen rauhanturvaoperaatio perustettiin Suezille marraskuussa 1956. Joukko oli varsin suosittu ja kiinnostuksensa ilmaisseista 24 valtiosta valittiin mukaan 11, Suomi mukaan luettuna. Suomen rauhanturvaamisen historiaa tutkinut Jukka Pesu kirjoitti väitöskirjassaan vuonna 2020, että Suezin operaation aikana YK:ssa luotiin ”uutta tapaa vastata kansainvälisiin kylmän sodan kriiseihin”. Suezin monikansallinen joukko-osasto UNEF vei YK:ta kohti sen peruskirjassa kaavailtua roolia kansainvälisessä politiikassa. Sittemmin toiminta kehittyi ja laajeni. Suomi oli aktiivisesti mukana alusta asti ja vuosina 1988–1990 suomalaisten rauhanturvaaminen ”eli aallonharjalla”. YK:n rauhanturvaamiselle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto vuonna 1988.

Nykyisin YK toteaa rauhanturvaamisen osoittautuneen toimivaksi työkaluksi auttaa maita konfliktista kohti rauhaa. Rauhanturvaamisen vahvuuksiin kuuluu legitimiteetti, vastuunjako ja kyky ylläpitää ja integroida joukkoja siviilitoimiin monitahoisen työn edistämiseksi. Toimintaa ohjaavat kolme perusperiaatetta: osapuolten suostumus, puolueettomuus ja voimankäytön säännöt. Moniulotteiset operaatiot ylläpitävät rauhaa ja turvallisuutta ja voiva tukitoimena helpottaa ja tukea poliittisia prosesseja, suojella siviilejä, avustaa aseistariisunnassa ja yhteiskunnan vakauttamisessa sekä edistää ihmisoikeuksia ja auttaa oikeusvaltion palauttamisessa.
​
Vuonna 2021 YK:n rauhanturvaoperaatiossa toimi 246 suomalaista rauhanturvaajaa. Suurimmillaan panostus oli Libanonin UNIFIL-operaatiossa, jossa toimi 215 suomalaista, heistä kymmenen naisia. Lisäksi Suomi osallistuu Etelä-Sudanin operaatioon (UNMISS), vakautusoperaatioon Malissa (MINUSMA), rauhanturvajoukkoihin Kyproksella (UNFICYP), Lähi-idän rauhanvalvontajärjestöön (UNTSO) ja avustusoperaatioon Somaliassa (UNSOM). Suomalaisten joukko sisältää sotilaallisia tarkkailijoita, sotilashenkilöstöä ja poliiseja. Suomalainen poliisi Satu Koivu toimii UNFICYP:issa poliisikomponentin päällikkönä. Vuonna 2021 YK:n rauhanturvaoperaatioiden apulaispääsihteeri Jean-Pierre Lacroix kiitti erikseen Suomea tuesta YK:n rauhanturvaamiselle sekä suomalaista sotilas- ja poliisihenkilöstöä heidän palveluksestaan ja uhrauksistaan.
 
Lähteet:
Suomi, rauhanturvaaminen ja kylmä sota 1956–1990: Rauhanturvaaminen osana Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä YK-politiikkaa. Väitöskirja Turun yliopistossa. Jukka Pesu. (2020) https://www.utupub.fi/handle/10024/150750
YK-liitto: https://www.ykliitto.fi/yk-teemat/rauha-ja-turvallisuus/rauhanturvaaminen
YK Information Center: https://unric.org/fi/yk-kiittaa-suomea-rauhanturvaamisesta/
YK rauhanturvaaminen: https://peacekeeping.un.org/en
YK:n rauhanturvaoperaatiot: https://www.unmissions.org/