JOULUKALENTERIN LUUKKU 13: EU:N YHTEINEN TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLITIIKKA

Euroopan unionin jäsenmaat allekirjoittivat niin kutsutun Lissabonin sopimuksen viisitoista vuotta sitten, torstaina 13. joulukuuta vuonna 2007. Lissabonin sopimuksella pyrittiin selkeyttämää EU:n päätöksentekoa ja muuttamaan eri toimielinten tehtäviä ja rooleja vastaamaan laajentuvan unionin tarpeita. Suomessa eduskunta hyväksyi sopimuksen kesäkuussa 2008 ja unionissa sopimus tuli voimaan joulukuun alussa vuonna 2009. Tässä sopimuksessa määrättiin myös nykyisen YTPP:n (eng. CSDP, Common Security and Defence Policy) kehyksestä ja selvennettiin siihen liittyvien toimielinten rooleja.

”EU:n yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka kattaa EU:n puolustuksen ja kriisinhallinnan, johon kuuluu muun muassa jäsenvaltioiden välinen puolustusyhteistyö ja puolustuksen koordinointi. YTPP on erottamaton osa unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, ja se on EU:n sisäisten poliittisten ja sotilaallisten rakenteiden perusta ja mahdollistaa sotilas- ja siviilioperaatiot unionin ulkopuolella.” – Euroopan parlamentti, 2021.

Yksi näkyvimmistä ja tärkeimmistä YTPP:n ilmentymistä ovat unionin kriisinhallintaoperaatiot. EU:n ulkosuhdehallinto kuvailee verkkosivuillaan, että YTPP:n puitteissa EU:lla on ollut merkittävä rooli rauhanturvaoperaatioissa, konfliktien ehkäisyssä ja kansainvälisen turvallisuuden vahvistamisessa. Tämä on myös olennainen osa unionin kokonaisvaltaista lähestymistapaa kriisinhallintaan. Tällä hetkellä lähes 4000 miestä ja naista toimii eri tehtävissä maailmalla luomassa rauhaa, vakautta ja turvallisuutta, ja käynnissä on 18 YTPP-operaatiota (CSDP missions), joista 11 on siviilioperaatioita ja 7 sotilasoperaatioita. Ensimmäiset EU-operaatiot osana YTPP:tä käynnistettiin vuonna 2003 ja siviili- sekä sotilasosaamista on sittemmin hyödynnetty yli 37 operaatiolla mandaattinaan tukea, kouluttaa ja vahvistaa kriisialueiden yhteiskunnallisia toimintoja.

Suomi on osallistunut aktiivisesti EU:n siviili – ja sotilaalliseen kriisinhallintaan. Siviilikriisinhallintaoperaatioihin lähtee Suomesta vuosittain noin 130 henkilöä. Lisäksi Suomi lähettää vuosittain tarkkailijoita EU:n vaalitarkkailuoperaatioihin. EU-puheenjohtajakaudellaan 2019 Suomi totesi tukevansa EU:n kriisinhallinnan kehittämistä.

Vuodesta 2020 EU on pyrkinyt määrittelemään ja valmistelemaan YTPP:n uudistustarpeita ja tavoitetasoa. Näin EU pyrkii vastaamaan ajan haasteisiin ja unionin tarpeeseen toimia myös turvallisuuden takaajana. Muuttunut globaali turvallisuustilanne ja Euroopassa käytävä sota ovat asettaneet uusia haasteita EU:lle ja unionissa on pohdittava, kuinka näihin voidaan vastata. Keskellä kriisiä EU on pyrkinyt löytämään yhteisen linjan ja vastannut Venäjän toimiin Ukrainassa esimerkiksi pakottein.
 
Lähteet:
EU External Action: https://www.eeas.europa.eu/eeas/missions-and-operations_en
Euroopan parlamentti: https://www.europarl.europa.eu/factsheets/fi/sheet/159/yhteinen-turvallisuus-ja-puolustuspolitiikka
Suomen EU-puheenjohtajuus 2019-sivusto: https://eu2019.fi/taustoitukset/sotilaallinen-ja-siviilikriisinhallinta
Ulkoministeriön Eurooppatiedostus.fi: https://eurooppatiedotus.fi/2010/04/27/lissabonin-sopimus-2/