JOULUKALENTERIN LUUKKU 11: TEKNOLOGIA KOKONAISVALTAISESSA KRIISINHALLINNASSA

”Digital technologies can bring significant efficiencies and opportunities to the mediation effort. At the same time, the dual use nature of digital technologies also means that their use can present important risks. Understanding these risks allows mediators to better leverage the opportunities of digital technologies.” – YK Digital Toolkit rauhanvälittäjille

Uudet ja jatkuvasti kehittyvät teknologiat tarjoavat turvallisuuden ja rauhan uralle niin haasteita kuin mahdollisuuksiakin. Usein puhutaan kyberuhkista, informaatiovaikuttamisesta, vihapuheesta ja teknologiariippuvuuden aiheuttamista uhkista ja riskeistä. Sosiaalinen media toimii vallankäytön ja propagandan levittämisen välineenä. Samalla se tarjoaa myös mahdollisuuksia. Teknologia on osa maailmaa ja voi olla tärkeässä roolissa myös kriisinhallinnan kentällä.

Ulkoministeriön nettisivuilla todetaan, että ”teknologioiden, kuten sosiaalisen median, big datan ja tekoälyn, arvioidaan voivan edesauttaa konfliktinehkäisyn ja -ratkaisun tehokkuutta huomattavasti”. Datan kerääminen voi auttaa analyysien laatimisessa ja teknologian avulla voidaan saavuttaa laajemmin ihmisiä, kuten marginalisoituneita ihmisryhmiä. Teknologia, kuten sosiaalinen media, on ollut myös vipuvartena yhteiskunnallisiin muutoksiin esimerkiksi Lähi-idässä.

Teknologia on kuitenkin keino tuoda ihmisiä yhteen, etäisyyksienkin päästä, kuten koronapandemian aikana huomattiin. Se on mahdollisuus osallistaa paikallisia ja esimerkiksi ihmisiä, joita kielimuuri estää osallistumasta prosesseihin. WISEn mentorointiohjelmasta kertovassa julkaisussa mentori Päivi Nikander pohti, että teknologia on yksi Suomen vahvuuksista, joita olisi hyvä saada mukaan enemmän mukaan kriisinhallintaan.

Jo nyt lennokkeja, älypuhelimia ja satelliittitietoa käytetään monipuolisesti siviili- ja sotilaallisessa kriisinhallinnassa sekä rauhanvälityksessä. CMI:n vs. toiminnanjohtaja Hanna Klinge totesi vuonna 2020, että Suomella olisi osaamista näiden teemojen parissa. Tuolloin ”PeaceTech” eli rauhanteknologia on nouseva trendi kansainvälisen konfliktinratkaisun kentällä. Klingen mukaan suomalaisella osaamisella teknologian ja rauhanvälityksen kentillä olisi mahdollistaa vaikuttaa PeaceTechin kehityksessä. YK on 2020-luvulla kehittänyt rauhanvälittäjille apuvälineen Digital Toolkit, joka sisältää esimerkiksi työkaluja vuorovaikuttamiseen konfliktin osapuolten kanssa. Näiden työkalujen ja PeaceTechin kehitys on kuitenkin hidasta ja alkutekijöissään. Teknologioiden kehitys vaatii (kuten niin moni muukin menestystarina) ”monenlaisen osaamisen yhdistämistä ja monialaista yhteistyötä.” Se tarvitsee myös uusia foorumeja, jotta kehittäjät, osaajat, yritykset ja tutkijat löytävät toisensa.

Näiden uusien näkökulmien ja toimijoiden, kuten koodaajien, insinöörien ja yksityisten yritysten mukaan tuominen on osa nykyaikaista ja entistä kokonaisvaltaisempaa kriisinhallintaa.
 
Lähteet:
CMI - Martti Ahtisaari Peace Foundation: https://cmi.fi/fi/2020/09/21/digitalisaatio-uudet-teknologiat-ja-rauhanvalitys-mika-rooli-suomelle-rauhanteknologioiden-kehittajana/
Ulkoministeriö: https://um.fi/rauhanvalitys
YK:n Digital Toolkit: https://peacemaker.un.org/digitaltoolkit