JOULUKALENTERIN LUUKKU 1: KOKONAISVALTAINEN KRIISINHALLINTA

”Kokonaisvaltainen kriisinhallinta on haastava, mutta tärkeä työväline vakaan ja rauhanomaisen yhteiskunnan kehityksessä.” – Yhdessä enemmän – Kriisien hallintaa kokonaisvaltaisesti. Toim. Roope Siirtola ja Anne Palm (2018.)

Tämän päivän kriisit ja konfliktit muuttuvat ja monimutkaistuvat nopeasti ja vaikuttavat suoraan ja välillisesti laajenevaan joukkoon ihmisiä. Kriisien monimutkaisuutta ja laajuutta kasvattavat keskinäisriippuvuus, teknologia ja kansainväliset haasteet, kuten ilmastonmuutos, demokratian heikentyminen, kyberturvallisuus, alueelliset konfliktit ja terrorismi. Aseelliset konfliktit ovat usein valtioiden sisäisiä, väkivaltaa kohdistetaan siviileihin ja siviilikohteita käytetään painostuksen välikappaleina. Turvattomuutta kasvattavat myös erilaiset kyber- ja hybridiuhkat. Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan myötä turvallisuusympäristö on nopeassa muutoksessa, ja kansainvälinen sopimuksiin perustuva järjestelmä on valtavien haasteiden edessä. 

Monimutkaiset ongelmat vaativat monipuolisia ratkaisuja. Konfliktiolosuhteet ovat usein epäsäännöllisiä, muuttuvia ja ennustamattomia. Ratkaisut vaativat useita eri keinoja ja toimijoita, ja haasteisiin vastaaminen edellyttää monenkeskisiä lähestymistapoja ja ponnisteluja. Tehokkaita, vaikuttavia ja paremmin kaikki huomioivia ratkaisuja voidaan edistää kokonaisvaltaisella kriisinhallinnalla.

WISEn kokonaisvaltaisessa kriisinhallinta-ajattelussa saman sateenvarjon alle yhdistyvät siviilikriisinhallinta, sotilaallinen kriisinhallinta, rauhanvälitys/rauhanrakentaminen, humanitaarinen toiminta ja kehitysyhteistyö. Kokonaisvaltaisuus tarkoittaa näiden pilarien ja käytössä olevien työkalujen tarkoituksenmukaista hyödyntämistä ja yhteensovittamista. Yhteisenä tavoitteena on tukea konfliktista toipuvan yhteiskunnan eheytymistä ja inhimillisen turvallisuuden vahvistamista. Se vaatii suunnittelua, yhteistyötä ja toimintojen koordinoimista. Perinteiset ”siiloihin” pohjautuvat konfliktinratkaisukeinot eivät riitä ja tarvitaan rajat ylittävää, koherenttia yhteistyötä, jossa ovat mukana kansainvälisen yhteisön eri järjestöt, muut toimijat ja paikalliset. 

Suomessa kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan strategia otettiin käyttöön vuonna 2009 ja lähestymistapaa on kehitetty sen jälkeen eteenpäin. Konsepti nostettiin keskeisenä esiin parlamentaarisen komitean suosituksissa kriisinhallinnan kehittämiseksi vuonna 2021. Komitea totesi, että toimijoiden vahvuuksien yhteensovittaminen on tärkeää ja kokonaisvaltainen lähestymistapa on ”vaikeissa olosuhteissa välttämätöntä.” 

Osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan nähdään osana Suomen aktiivista ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Yleisemminkin kriisinhallintaan osallistuminen on osa kansainvälistä vastuuta ja tukee myös Suomen kansallista turvallisuutta. Valtiona Suomi pyrkii osallistumaan kriisinhallintaan kokonaisvaltaisesti ja hyödyntämään siviili- ja sotilasosaamista tarpeiden mukaisesti.  
​
Lähteet:  
Kriisinhallinnan parlamentaarinen komitea. (2021). Vaikuttavaa kriisinhallintaa – Kriisinhallinnan parlamentaarisen komitean suosituksia Suomen kriisinhallinnan kehittämiseksi. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-848-2 
Puolustusministeriö: https://www.defmin.fi/vastuualueet/sotilaallinen_kriisinhallinta#7278aa88  
Rauhan uralle – viisi vuotta WISEn kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan mentorointiohjelmaa. Juho Pitkänen & Satu Turpeinen. (2022)  
WISE ry: https://www.widersecurity.fi/  
Yhdessä enemmän – Kriisien hallintaa kokonaisvaltaisesti. Toim. Roope Siirtola ja Anne Palm (2018) https://www.widersecurity.fi/uploads/1/3/3/8/13383775/wise-yhdess%C3%A4enemm%C3%A4n%E2%80%93kriisienhallintaakokonaisvaltaisesti_2.pdf