BLOGI 6/2019 #wisetalks

Miten Suomi voi auttaa lapsia konfliktien keskellä?
 
Maailmalla on käynnissä sota lapsia vastaan. Joka viides lapsi maailmassa – yhteensä 420 miljoonaa lasta – elää konfliktialueella. Konfliktialueilla elävien lasten määrä on kaksinkertaistunut sitten kylmän sodan päättymisen.

Lapsia uhkaavat joka päivä kuolema, lapsisotilaaksi värvääminen, sieppaukset ja seksuaalinen väkivalta. Lasten koulunkäynti loppuu heidän koulujensa joutuessa hyökkäysten kohteiksi ja heiltä evätään humanitaarinen apu. Lapsia valitaan jopa tarkoituksellisesti hyökkäysten kohteiksi. Vakavat lapsen oikeuksien rikkomukset ovat maailman konfliktialueilla kasvaneet rajusti viimeisen 10 vuoden aikana.

YK:n turvallisuusneuvosto on nimennyt kuusi erityisen vakavaa lapsen oikeuksien loukkausta konfliktitilanteissa:

• Lapsen tappaminen tai vammauttaminen
• Lapsisotilaiden rekrytointi tai muu käyttäminen asevoimissa tai aseistetuissa ryhmittymissä
• Hyökkäykset kouluihin tai sairaaloihin
• Lapsen raiskaaminen tai lapseen kohdistuva seksuaalinen väkivalta
• Lapsen kaappaaminen
• Humanitaarisen avun epääminen
  
  

Sotaa käydään yhä enemmän siviilejä vastaan. Esimerkiksi räjähtävien aseiden käytöstä tiheästi asutuilla alueilla on tullut tavanomainen osa sodankäyntiä. Kuvaavaa on, että Syyrian konfliktissa 2011–2016 räjähtävät aseet tappoivat 14 000 lasta ja 5021 taistelijaa. Kaikista lapsiuhreista 83 % sai surmansa räjähdyksen seurauksena, mutta taistelijoista vain 12 %.

Sota lapsia vastaan on mahdollinen vain, koska aikuiset ovat niin päättäneet. Sotatoimista vastaavat aikuiset tekevät päätöksiä, joiden seurauksena lapset kuolevat ja kärsivät. Toiset aikuiset, päätöksentekijät ympäri maailman, katsovat sivuun tai mahdollistavat nämä lapsen oikeuksien loukkaukset esimerkiksi myymällä aseita konfliktien osapuolille. Vaikka emme pystyisi lopettamaan itse konflikteja, on olemassa keinoja suojella lapsia konflikteissa – myös Suomelle.

Lapset konflikteissa tarvitsevat suojelua, oikeutta ja apua 

Suojelua. Kansainvälisen oikeuden ja sodan sääntöjen noudattaminen suojaavat lapsia konfliktien keskellä. On tärkeää, että Suomi osaltaan nostaa esille ja tuomitsee vakavat lapsen oikeuksien rikkomukset, joihin konfliktien osapuolet syyllistyvät.
Vastaavasti Suomella on mahdollisuus olla tukemassa keskeisiä kansainvälisen järjestelmän mekanismeja, joilla suojellaan lapsia konflikteissa. Näitä ovat muun muassa lapsen oikeuksien sopimuksen valinnainen pöytäkirja lasten osallistumisesta aseellisiin selkkauksiin sekä Pariisin periaatteet ja Pariisin sitoumukset koskien lapsien käyttöä asevoimissa tai aseellisissa ryhmissä.

Kansainvälinen Safe Schools -julistus puolestaan tarjoaa valtioille mahdollisuuden ilmaista poliittinen tukensa koulujen suojelemiselle hyökkäyksiltä ja sitoutua toimeenpanemaan julistuksen periaatteet koulujen suojelemisesta mahdollisessa konfliktitilanteessa. Suomelle koulutuksen suurvaltana olisi luontevaa toimia myös vahvasti ulkopolitiikassa koulutuksen suojelijana.

On myös tärkeää, että lasten oikeudet ja lastensuojelu integroidaan osaksi armeijan, poliisin ja muiden vastaavien organisaatioiden operationaalista toimintaa, rakenteita, koulutusta ja kulttuuria. Erityisesti pitäisi huolehtia siitä, että rauhanturvaamis- ja siviilikriisinhallinnan tehtäviin lähtevät ymmärtävät ainakin perusasiat lasten suojelemisesta konflikteissa.

Oikeutta. Sodissa ja konflikteissa tapahtuvat vakavat loukkaukset lapsen oikeuksia vastaan tulevat jatkumaan, ellei tekijöitä saada vastuuseen teoistaan. Siksi on tärkeää, että Suomi vaatii kansainvälisen oikeuden rikkomisesta epäiltyjen asettamista syytteeseen ja tuomitsemista.

Tätä helpottaisi YK:n yleiskokouksen päätös pysyvästä puolueettomasta, itsenäisestä ja kansainvälisestä mekanismista (International, Impartial and Independent Mechanism – IIM), joka voitaisiin tarvittaessa aktivoida keräämään, kokoamaan, säilyttämään ja analysoimaan todistusaineistoa kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien, erityisesti lasten oikeuksien loukkauksista. Samoin konflikteissa tapahtuvien lapsen oikeuksien loukkausten järjestelmällinen monitorointi ja raportointi tarvitsevat niin diplomaattista kuin rahallista tukea.

Apua. Konfliktialueilla elävät tai niiltä paenneet lapset tarvitsevat myös lisää apua. Humanitaarisen avun tarve on korkeammalla kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. Samalla humanitaarisen avun tarpeesta on tullut entistä pitkäkestoisempaa – konfliktien keskimääräinen kesto on kaksinkertaistunut vuoden 1990 jälkeen. Silti esimerkiksi Suomi on viime vuosina leikannut omaa apuaan. Tähän tarvitaan kiireesti muutos.

Enemmistö humanitaaristen kriisien kärsijöistä on lapsia. Esimerkiksi Syyrian sisällissodan alkaessa 10-vuotiaat lapset ovat nyt täysi-ikäisiä. Neljä miljoonaa syyrialaista lasta ei ole kokenut muuta kuin sotaa.

Investoiminen lasten suojeluun humanitaarisissa kriiseissä pelastaa henkiä ja on kustannustehokas tapa parantaa yhteisöjen resilienssiä. Kokemus on opettanut, että kokonaisvaltainen lasten suojeluun panostaminen tukee ylipäänsä humanitaaristen operaatioiden onnistumista.

Humanitaarisessa kontekstissa ja konfliktitilanteissa lasten suojelu ja koulutus ovat myös erityisiä investointeja tulevaisuuteen ja kestävään kehitykseen. Silti nämä sektorit ovat humanitaaristen operaatioiden alirahoitetuimpia sektoreita. Humanitaarisen avun pitäisi alusta asti pyrkiä rakentamaan perustaa paremmalle, kestävälle tulevaisuudelle.

Suomen humanitaarisen strategian on jatkossa suuntauduttava vahvemmin lasten suojeluun ja koulutukseen. Suomella on paljon osaamista tyttöjen, vammaisten sekä koulutuksen puolustajana, joten tämä on luonteva suunta Suomen humanitaariselle strategialle.

*******
Tapio Laakso toimii Pelastakaa lapset ry:ssä vaikuttamistyön asiantuntijana. Hän edustää järjestöä WISEn hallituksessa.