#wisenjoulukalenteri Tänään joulukalenterista paljastuu Suomen World Vision, jota WISEn hallituksessa edustaa humanitaarisen avun ja julkisen rahoituksen päällikkö Miikka Niskanen. Mitä ja millaista tahoa edustat sekä miten laajan turvallisuuden kysymykset nousevat työssäsi esille? Edustan kansalaisjärjestöä nimeltä Suomen World Vision (SWV). SWV on itsenäinen osa maailmanlaajuista World Vision -verkostoa, jolla on läsnäolo noin 100 maassa. World Vision on kristillis-humanitaarinen lasten oikeuksien edistämiseen pyrkivä järjestö, joka tekee sekä kehitysyhteistyötä että humanitaarista työtä kriisialueilla. Laajan turvallisuuden kysymykset ovat koko ajan työssämme läsnä eriarvoisuuden vähentämisen merkeissä. Erityisen mainittavaa on nuorten mielekkään elämisen ja työllisyyden tukeminen sekä kehitysyhteistyössä että pakolaisleireillä, joissa toimimme. Toimettomat ja turhautuneet nuoret ovat alttiita sekä paikallisyhteisöjen että laajempien tasojen turvallisuuta horjuttavillen pyrkimyksille, ja toisaalta tulevaisuuden ja toivon rakentaminen heille on vakaan yhteiskunnan ja maailman rakentamista. Mitä turvallisuus järjestöllenne merkitsee? Lasten, nuorten ja perheitten oikeutta elää sellaista elämää, jossa heidän oikeutensa elämään, kasvuun ja kehitykseen, terveyteen, suojeluun ja elämänsä suunnitteluun osallistumiseen on turvattu. Tämä koskee kaikkia ihmisryhmiä, mukaan luettuna muun muassa eri tavoin vammaiset ihmiset. Mikä positiivinen askel tai kehityskulku laajan turvallisuuden kentällä on jäänyt kuluneelta vuodelta erityisesti mieleesi? Etelä-Sudanista on paennut Ugandaan viimeisen 3-4 vuoden aikana 1,2 miljoonaa pakolaista. Osa heistä on yksin ilman vanhempiaan saapuvia lapsia. Ugandan hallitus ja kansainvälinen yhteisö, vahvasti mukaan lukien World Vision, on onnistunut järjestämään näille lapsille sijaisperheitä sekä psykososiaalista tukea (child friendly spaces), joissa he voivat olla turvallisesti lapsia taas. Mitä odotat alkavalta, jo poliittisen huippuvuoden nimityksenkin saaneelta vuodelta 2019 erityisesti turvallisuuden saralla? Hauraissa konteksteissa ja humanitaarisissa kriiseissä olevien vammaisten lasten ja aikuisten turvallisuuden vahvistamista. Kerro vielä lukijoille hyvä kirja- tai artikkelivinkki ajankohtaista laajan turvallisuuden keskustelua koskien. Kaikkein vaikeimpia minulle ovat sanat: Se, että olisi niitä, jotka ovat me Ja se, että olisi niitä, jotka ovat he Minä haluan sen pois Me voimme sanoa sen pois - Miikka Niskanen 2014 *** Lisätietoa Suomen World Visionista löydät osoitteesta https://worldvision.fi/.
0 Comments
#wisenjoulukalenteri Tänään Lucian päivänä esittelyssä Ruotsalainen kansanpuolue ja kansanedustaja Eva Biaudet, joka toimii myös WISEn varapuheenjohtajana. Mitä ja millaista tahoa edustat sekä miten laajan turvallisuuden kysymykset nousevat työssänne esille? Olen edustanut RKP:n eduskuntaryhmää vuodesta 1991, poislukien kahdeksan vuotta, kun sain toimia ETYJin ihmiskaupan vastaisena erityisedustajana Wienissä ja sittemmin vähemmistövaltuutettuna ja yhdenvertaisuusvaltuutettuna Suomessa. Laaja turvallisuus ja ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen oikeuksien edistäminen, istuu meillä selkäytimessä tai pikemminkin se tulee äidinmaidon mukana. Vähemmistöön kuuluminen kasvattaa arvostamaan monimuotoisuutta ja auttaa ymmärtämään miten tärkeää on rakentaa yhteiskuntaa, jossa kaikki tuntevat osallisuutta ja arvostusta, omista lähtökohdistaan. Mitä turvallisuus puolueellenne merkitsee? Turvallisuus luodaan luottamuksen, osallisuuden ja oikeudenmukaisuuden tunteista. Demokraattinen yhteisö on todellisuutta, kun jokaisella on todelliset mahdollisuudet vaikuttaa yhteiskunnan asioihin. Turvallisuus ja rauha ovat enemmän kuin sodan poissaolo. Rauha tarkoittaa myös turvaa väkivallalta, pelolta ja suojaa syrjinnältä. Naisiin kohdistuva väkivalta on suuri haaste meidän kaikkien turvallisuudelle. Sodassa se tuhoaa yhteisöjen kehitystä pitkiksi ajoiksi eteenpäin ja perheissä tapahtuvana se haavoittaa myös lasten kehitystä ja mieltä koko heidän elämänsä ajan. Mikä positiivinen askel tai kehityskulku laajan turvallisuuden kentällä on jäänyt kuluneelta vuodelta erityisesti mieleesi? Kielteisestä poliittisesta kehityksestä huolimatta kansainvälinen yhteisö jatkaa sopimusperustaisen ja yhteisiin sääntöihin perustuvien pelisääntöjen etsimistä suurien globaalien haasteiden edessä. Pariisin ilmastosopimus on siitä vahva esimerkki. Mitä odotat alkavalta, jo poliittisen huippuvuoden nimityksenkin saaneelta vuodelta 2019 erityisesti turvallisuuden saralla? Odotan, että Suomi omalta osaltaan antaa meille kaikille toivoa paremmasta tulevaisuudesta ja osoittaa poliittista johtajuutta Euroopassa ja kansainvälisesti konfliktien ratkaisemiseksi maailmassa, köyhyyden poistamiseksi Agenda 2030 tavoitteiden saavuttamiseksi, naisiin kohdistuvan väkivallan ja rasismin lopettamiseksi, pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien vahvistamiseksi sekä kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden toteuttamiseksi. Kerro vielä lukijoille hyvä kirja- tai artikkelivinkki ajankohtaista laajan turvallisuuden keskustelua koskien. Kaksi kirjoitusta, jotka osoittavat meille, että pystymme tekemään muutosta ja rakentamaan turvallisuutta maailmaan: Hans Rosling: Faktojen maailma, ja Christina Gestrin: Miljösamarbetet i Östersjöregionen, Ett exempel på fredlig dialog. *** Lisää tietoa RKP:stä https://www.sfp.fi/fi #wisenjoulukalenteri Tänään esittelemme Suomen Pakolaisavun, jonka toiminnanjohtaja Annu Lehtinen on vastannut kysymyksiimme. Pakolaisavun edustaja WISEn hallituksessa on pakolaisuus- ja vaikuttamisasioiden asiantuntija Ida Schauman. Mitä ja millaista tahoa edusta ja miten laajan turvallisuuden kysymykset nousevat työssänne esille? Suomen Pakolaisapu on vuonna 1965 perustettu pakolaisuuden, kehitysyhteistyön ja kotoutumisen asiantuntija. Olemme YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n virallinen edustaja pakolaisasioiden tiedotuksessa Suomessa. Työskentelemme myös Ugandassa, Myanmarissa, Liberiassa ja Turkissa. Laajan turvallisuuden kysymykset ovat tiiviisti sidoksissa työhömme. Ratkaisemattomat ja pitkittyneet sodat ja konfliktit ovat johtaneet siihen, että kotinsa jättämään joutuneiden ihmisen määrä nousi ennätykselliseen 68,5 miljoonaan vuoden 2017 loppuun mennessä. Tärkein tehtävämme on edistää pakolaisten perusoikeuksia sekä tukea pakolaisia ja siirtolaisia pääsemään aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi Suomessa ja maailmalla. Mitä turvallisuus järjestöllenne merkitsee? Tarkastelemme turvallisuutta inhimillisen turvallisuuden toteutumisen näkökulmasta. Pakolaistilanteessa ihmisen turvallisuus usein heikentyy, ja etenkin lapset ovat haavoittuvassa asemassa. Työllämme tuemme fyysistä turvallisuutta, kuten suojaa väkivallalta, aliravitsemukselta ja taudeilta. Toisaalta turvallisuus merkitsee työssämme uskoa tulevaan: koulutusta, työllistymismahdollisuuksia ja kotoutumista uuteen kotimaahan. Ennen kaikkea näemme turvallisuuden kuuluvan aivan kaikille – jokaiselle aikuiselle ja lapselle taustasta, alkuperästä tai olosuhteista riippumatta. Mikä positiivinen askel tai kehityskulku laajan turvallisuuden kentällä on jäänyt kuluneelta vuodelta erityisesti mieleesi? Ilmastonmuutoksen nouseminen laajasti julkiseen keskusteluun muun muassa IPCC:n tuoreen raportin myötä on nostanut esille tärkeää, mutta vähemmän puhuttua pakolaisuuden muotoa eli ilmastopakolaisuutta. Vaikka ilmastopakolaisuuteen liittyvä kehitys on itsessään huolestuttavaa, on kuitenkin positiivista, että kysymys on noussut vahvemmin esille. Tämä tarkoittaa, että aihe nähdään tärkeänä ja ihmisillä on aito halu löytää työkaluja tilanteen ratkaisemiseksi. Mitä odotat alkavalta, jo poliittisen huippuvuoden nimityksenkin saaneelta vuodelta 2019 erityisesti turvallisuuden saralla? Pakolaisavulla näemme vuoden 2019 mahdollisuuksien ikkunana. EU-puheenjohtajamaana Suomi voi tehdä rohkeita kannanottoja keskeisissä pakolais- ja siirtolaiskysymyksissä, kuten globaalia vastuunjakoa, kehitysrahoitusta, kotoutumisen tukea sekä maailmanlaajuisen pakolaisten vastaanottoa koskevan sopimuksen (Global Compact for Refugees) täytäntöönpanoa koskien. Myös europarlamenttivaalit tulevat olemaan merkittävä vaikuttamiskanava EU:n yhteisestä turvapaikkapolitiikasta tehtäviin päätöksiin. Eduskuntavaaleissa tulemme keskittymään perheenyhdistämiseen. Viime vuosina Suomessa toteutetut, esimerkiksi taloudellisia perusteita koskevat tiukennukset ovat vaikeuttaneet perheenyhdistämistä huomattavasti. Turvallisten reittien lisääminen on hyvin tärkeää pakolaisten ja siirtolaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Kerro vielä lukijoille hyvä kirja- tai artikkelivinkki ajankohtaista laajan turvallisuuden keskustelua koskien. Pakolaisapu toteutti aikuiskoulutusprojektin noin 18 500 ihmiselle konfliktista toipuvissa yhteisössä Sierra Leonessa vuosina 2003–2011. Palasimme alueelle noin viisi vuotta myöhemmin tekemään arviota siitä, miten kehitysyhteistyöprojektin tulokset näkyvät alueella. Projektilla oli monia pitkäaikaisia tuloksia esimerkiksi sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamisessa, elinkeinojen luomisessa ja aikuisten sekä lasten koulutuksessa. Etenkin ebola-epidemian aikana Pakolaisavun toiminnan kautta saadulla lukutaidolla oli tärkeä rooli taudin leviämisen ehkäisyä koskevassa kriisitiedotuksessa. Arvioinnin pohjalta on nyt julkaistu artikkeli kansainvälisessä Adult Education and Development Journalissa, jonka voi lukea linkin takaa: http://bit.ly/Pakolaisapu. Ystävällisin terveisin, Annu Lehtinen Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja *** Lisää Pakolaisavusta löydät osoitteesta https://pakolaisapu.fi #wisenjoulukalenteri Jäsenjärjestöistä esittelemme tänään Sadankomitean ja sen vastavalitun puheenjohtajan Johanna Kelhun. WISEn hallituksessa Sadankomiteaa edustaa pääsihteeri Anni Lahtinen. Mitä ja millaista tahoa edustat sekä miten laajan turvallisuuden kysymykset nousevat työssänne esille? Olen Sadankomitean uusi puheenjohtaja. Sadankomitea on antimilitaristinen ja puoluepoliittisesti sitoutumaton rauhanjärjestö. Sadankomitea tekee työtä, jotta Suomi olisi aktiivinen rauhan edistäjä, sillä rauha on edellytys ihmisten hyvinvoinnille. Sadankomitean osallistuu kotimaiseen ja kansainväliseen keskusteluun rauhasta ja turvallisuudesta, lobbaa päättäjiä ja toimii turvallisuuspoliittisena asiantuntijana. Työssämme esille nousevat rauhanpolitiikan kysymykset, kuten aseidenriisunta, asevienti ja asekauppa, asevarustelu, eriarvoisuuden vähentäminen ja ihmisoikeudet. Mitä turvallisuus järjestöllenne merkitsee? Turvallinen maailma edellyttää työtä ihmisoikeuksien, tasa-arvon, tuloerojen kaventamisen ja eriarvoisuuden vähentämisen puolesta. Siksi Sadankomitean mielestä yhteisiä resursseja tulee käyttää globaalien haasteiden, kuten sosiaalisen eriarvoisuuden, luonnonvarojen ehtymisen ja ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi asevarustelun sijaan. Myös Suomen turvallisuus riippuu siitä, miten näitä ongelmia onnistutaan ratkaisemaan maailmanlaajuisesti ja paikallisesti. Mikä positiivinen askel tai kehityskulku laajan turvallisuuden kentällä on jäänyt kuluneelta vuodelta erityisesti mieleesi? Ulkoministeriö ilmoitti torstaina 22.11.2018, ettei Suomi myönnä enää uusia asevientilupia Saudi-Arabiaan ja Arabiemiirikuntiin etenkin Jemenin humanitaarisen kriisin takia. Sadankomitea ja monet muut järjestöt ovat kampanjoineet jo pitkään tämän kiellon puolesta. Saudi-Arabia ja Arabiemiraatit ovat sotineet Jemenissä maaliskuusta 2015 lähtien. Mitä odotat alkavalta, jo poliittisen huippuvuoden nimityksenkin saaneelta vuodelta 2019 erityisesti turvallisuuden saralla? Sadankomitea toivoo, että keskustelu aseviennistä jatkuu: Suomi ei voi viedä aseita maihin, joissa tapahtuu ihmisoikeusrikkomuksia ja jotka ovat sodan tai konfliktin osapuolia. Lisäksi on tärkeää, että tulevista hävittäjähankinnoista keskustellaan avoimesti ja kriittisesti. Se tulee olemaan Suomen historian suurin asehankinta. Kerro vielä lukijoille hyvä kirja- tai artikkelivinkki ajankohtaista laajan turvallisuuden keskustelua koskien. Suosittelen Sadankomitean julkaisua ”Arktisen alueen turvallisuus: Globalisaatio ja uudet toimijat”. Kirjassa pureudutaan arktisen alueen turvallisuuteen laajan turvallisuuden näkökulmasta, sekä globalisaatioon ja uusien toimijoiden alueelle tuomiin riskeihin. Kirjassa pohditaan erityisesti Kiinan - uuden merkittävän arktisen toimijan - roolia alueella. Kirjan voi lukea tästä linkistä: https://www.sadankomitea.fi/sites/sadankomitea.fi/files/arktisen_alueen_turvallisuus_nettiversio.pdf *** Lisätietoa Sadankomiteasta löydät osoitteesta: https://www.sadankomitea.fi/. #wisenjoulukalenteri Tänään vietämme YK:n ihmisoikeusjulistuksen 70-vuotisjuhlapäivää. "1. artikla: Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä." YK:n yleiskokouksessa 10.12.1948 hyväksytyllä ihmisoikeuksien yleismaailmallisella julistuksella on ollut merkittävä asema kansainvälisen ihmisoikeusjärjestelmän kehittymisessä, sillä julistuksen oikeudet ovat antaneet pohjan yli 90:lle YK:n puitteissa hyväksytylle sopimukselle, julistukselle ja muulle asiakirjalle. Se kokosi ensimmäistä kertaa yhteen keskeisimpiä oikeuksia, joiden katsottiin olevan universaaleja ja kuuluvan kaikille ihmisille. Miten ihmisoikeusjulistus saikaan alkunsa ja mitä tarkalleen julistuksessa sanotaan? Näihin kysymyksiin voit löytää vastauksia katsomalla esimerkiksi 70-vuotta täyttävästä sopimuksesta tehdyn lyhyen videon: https://www.youtube.com/watch?time_continue=3&v=rTgKPeQe92M sekä lukemalla ihmisoikeusjulistuksesta tehdyn kuvitetun version: http://www.un.org/en/udhrbook/. Ihmisoikeuksien yleismaalmallinen julistus löytyy kokonaisuudessaan täältä https://www.ihmisoikeuskeskus.fi/ihmisoikeudet/yk/iojulistus/ Lisää tietoa ihmisoikeussopimuksesta ja ihmisoikeuksista löytyy myös useiden aiheen parissa työskentelevien suomalaisten järjestöjen ja muiden toimijoiden Internet-sivuilta:
Hyvää ihmisoikeuspäivää meille kaikille niin Suomessa kuin koko maailmassa! #wisenjoulukalenteri Tänään joulukalenterista löytyy Suomen Lähetysseura, jota tässä esittelee Johannes Vierula, Myanmar -hankkeen projektipäällikkö. WISEn hallituksessa Lähetysseuraa edustaa johtava rauhantyön asiantuntija Tanja Viikki. Mitä ja millaista tahoa edustat sekä miten laajan turvallisuuden kysymykset nousevat työssänne esille? Lähetysseura on Suomen evankelisluterilaisen kirkon kansainvälinen toimija ja yksi ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyövarojen ohjelmatukea saavista kansalaisjärjestöistä. Lähetysseura toimii useissa maissa, joissa sota, etnisten tai uskonnollisten ryhmien väliset jännitteet tai piittaamattomuus ihmisoikeuksista vaikuttavat ihmisten elämään. Laajan turvallisuuden kysymykset ovat vahvasti läsnä esimerkiksi Suomen Lähetysseuran rauhantyössä. Vahvistamme toisaalta paikallisia kansalaisyhteiskunnan rauhantoimijoita, jotta he voivat osallistua vuoropuheluprosesseihin ja nostaa esiin yhteisötason tarpeet ja turvallisuushuolet. Toisaalta Myanmarin rauhanprosessin tukihankkeessa on tuettu ennen kaikkea etnisten aseellisten ryhmien neuvotteluvalmiuksia, tulitaukoprosessia ja muita turvallisuutta vahvistavia prosesseja. Päämääränä on kansallisten dialogien kautta saada kansalaisia laajasti mukaan vuoropuheluun maan tulevaisuudesta sekä ratkaisemaan konfliktien taustalla olevia syitä. Mitä turvallisuus järjestöllenne merkitsee? Lähetysseurassa turvallisuutta katsotaan ihmiskeskeisesti ja kokonaisvaltaisesti. Työssämme korostuu turvallisuuden ja kehityksen välinen yhteys. Turvallisuus ja rauha ovat ensisijaisia edellytyksiä sille, että inhimillistä ja yhteiskunnallista kehitystä voi yleensäkään tapahtua. Konfliktit ja turvattomuus tekevät kehityksen usein mahdottomaksi. Oikeudenmukaisuus ja ihmisoikeusien toteutuminen ovat lähtökohta kestävälle rauhalle sekä henkiselle ja fyysiselle turvallisuudelle. Toisaalta turvallisuus työssämme tarkoittaa myös hankkeessa toimivien työntekijöiden ja kumppaneiden turvallisuutta. Mikä positiivinen askel tai kehityskulku laajan turvallisuuden kentällä on jäänyt kuluneelta vuodelta erityisesti mieleesi? Vaikka Myanmarin rauhanprosessi on monilta osin jumissa, positiivisena kehityksenä pidän useiden naisten nousemista keskeisiin rooleihin neuvotteluissa. Useat fasilitaattorit ovat naisia, joilla on nyt merkittävä mahdollisuus vaikuttaa rauhanprosessin kulkuun. Mitä odotat alkavalta, jo poliittisen huippuvuoden nimityksenkin saaneelta vuodelta 2019 erityisesti turvallisuuden saralla? Henkilökohtaisella tasolla odotan jo neljännen kerran Suomessa järjestettävää kansallisten dialogien konferenssia (NDC), joka tuo Helsinkiin rauhantyön asiantuntijoita ja ammattilaisia eri puolilta maailmaa. Keskustelut ovat olleet inspiroivia ja vaikuttavia. On tärkeää käydä vuoropuhelua eri prosessien välillä ja oppia erilaisista kokemuksista. Kerro vielä lukijoille hyvä kirja- tai artikkelivinkki ajankohtaista laajan turvallisuuden keskustelua koskien. Suosittelen lukemaan Cedric De Coningin ja Stephen Grayn artikkelin adaptiivisesta rauhanvälityksestä kompleksisissa toimintaympäristöissä. https://www.accord.org.za/conflict-trends/adaptive-mediation/ *** Lisää tietoa Lähetysseurasta https://felm.suomenlahetysseura.fi #wisenjoulukalenteri Tänään esittelyssä perussuomalaiset, jota WISEn hallituksessa edustaa kansanedustaja Mika Raatikainen. Mitä ja millaista tahoa edustat sekä miten laajan turvallisuuden kysymykset nousevat työssäsi esille? Edustan Suomen eduskuntaa ja eduskunnassa säädetään lait eli tietenkin myös kaikki turvallisuutta koskevat lait. Myös osallistumisesta eri tason operaatioihin päätetään toisinaan eduskunnassa. Mitä turvallisuus edustajillenne merkitsee? Perussuomalaisten eduskuntaryhmälle turvallisuutta koskevat asiat ovat olleet aina etusijalla. Mikä positiivinen askel tai kehityskulku laajan turvallisuuden kentällä on jäänyt kuluneelta vuodelta erityisesti mieleesi? Mieleen on jäänyt erityisesti tiedustelulakien eteneminen eduskunnassa ja Finnfundin menestys. Mitä odotat alkavalta, jo poliittisen huippuvuoden nimityksenkin saaneelta vuodelta 2019 erityisesti turvallisuuden saralla? Toivon, että poliisien määrää tullaan lisäämään. Jotta poliiseja olisi meillä 1 000:ta asukasta kohti yhtä paljon kuin esimerkiksi keskimäärin Euroopassa, se tarkoittaisi yli 6000 poliisin palkkaamista. Lisäksi turvapaikanhakijoiden määrän pienentäminen puuttumalla juurisyihin lähtömaissa on ensiarvoisen tärkeää. Kerro vielä lukijoille hyvä kirja- tai artikkelivinkki ajankohtaista laajan turvallisuuden keskustelua koskien. Hans Rosling, Faktojen maailma *** Lisää tietoa perussuomalaisista https://www.perussuomalaiset.fi #wisenjoulukalenteri Esittelyssä WISEn puheenjohtaja Tarja Kantola Kuka olet ja mitä teet WISEssä? Olen WISEn jäsenjärjestön Kirkon ulkomaanavun puheenjohtaja ja olen toiminut WISEn puheenjohtajana sen perustamisesta lähtien. Työkseni olen tehnyt ulkopolitiikkaan ja kansainvälisiin suhteisiin liittyviä tehtäviä ulkoministeriössä, SDPssä ja PAMissa. Nyt minulla on paljon evankelisluterilaisen kirkon luottamustehtäviä. Mitä kokonaisvaltainen kriisinhallinta sinulle merkitsee? Kokonaisvaltainen kriisinhallinta tuo siviilien tärkeän roolin kriisinhallinnassa paremmin esille. Usein tarvitaan sotilaallista kriisinhallintaa, mutta kestävää rauhaa rakentamaan tarvitaan monenlaisia siviilikriisinhallinnan osaajia. Ja siinä me suomalaiset olemme vahvoja ja liikkeellä oikealla asenteella. Mitä sinulle jäi eniten mieleen vuodesta 2018? Kuluneen, WISElle hyvin aktiivisen vuoden tapahtumista mieleen on painunut useampia, mutta tietysti Anne Palmin ja Roope Siirtolan toimittaman ’Yhdessä enemmän – kriisien hallintaa kokonaisvaltaisesti’ -kirjan julkistaminen Kellohallissa toukokuussa ja muutenkin koko ’Kriisinhallinta NYT’ messutapahtuma väenpaljouksineen oli ilahduttava. Loppuvuoden kohokohta oli tietysti ETYJin pääsihteeri Gremingerin vierailu ja kaikki viisaat puheenvuorot seminaarissamme. Mitä odotat alkavalta uudelta vuodelta 2019? Odotan tulevalta vuodelta hyvää ja syvää keskustelua Suomen roolista maailmassa. Mistä unelmoit? Unelmoin hyvistä lukuhetkistä. Välillä lastenkirjoja ääneen lukien ja sitten taas romaaneja ja historiaa. Mitä kirjaa tai artikkelia suosittelisit joulukalenterimme seuraajille? Suosittelen lukemaan poliittisia muistelmia. Kaikissa kansainvälisen toiminnan tehtävissä on hyvä tietää ja tuntea miten poliittiset päätökset syntyvät ja kuinka henkilöt niihin vaikuttavat. #wisenjoulukalenteri Tänään juhlimme Suomen itsenäisyyspäivää. Kuluneena vuonna Suomessa on muistettu 100 vuoden merkkipaalua vuoden 1918 sisällissodastamme. Olemme selvinneet suhteellisen hyvin sisällissodan aiheuttamista traumoista. Sadassa vuodessa Suomesta on pystytty rakentamaan toimiva demokraattinen oikeus- ja hyvinvointivaltio. Tapahtumia on kutsuttu jopa Suomen ihmeeksi. Sisällissodasta löydät lisää tietoa mm. näiltä sivuilta: https://yle.fi/aihe/termi/yle/18-1613 https://www.aamulehti.fi/uutiset/mita-suomen-sisallissodassa-oikein-tapahtui-sata-vuotta-sitten-uhrimaarat-syyt-ja-seuraukset-isoimmat-taistelut-200660480 Suomen esimerkille on nykypäivänä myös paljon tarvetta. Se herättää maailmalla kiinnostusta ja suomalaiselle rauhanvälitysosaamiselle on kysyntää eri puolilla. Rauhanvälityksestä löydät lisää tietoa mm. seuraavilta sivustoilta: https://um.fi/rauhanvalitys http://ahtisaaripaiva.fi/rauhanvalitys/ Tänään on aika juhlia Suomea ja olla ylpeä suomalaisuudesta. Onnea 101-vuotias Suomi! On hienoa olla suomalainen Suomessa ja maailmalla! #wisenjoulukalenteri Tänään esittelyssä WISEn jäsenjärjestöistä Suomen Rauhanturvaajaliitto, jota WISEn hallituksessa edustaa Pertti Räisänen. Mitä ja millaista tahoa edustatte sekä miten laajan turvallisuuden kysymykset nousevat työssänne esille? Suomen Rauhanturvaajaliitto on sotilaalliseen ja siviilikriisinhallintaan osallistuneiden henkilöiden etujärjestö, joka pitää huolta henkilöstön ja heidän sidosryhmiensä hyvinvoinnista, vertaistuesta sekä etuisuuksista ennen operaatioita, operaatioiden aikana sekä niiden jälkeen. Rauhanturvaajaliitto tekee puoluepoliittisesti ja ideologisesti sitoutumatonta kokemusperäistä rauhantyötä, mikä on hankittu eri kriisialueilla henkilökohtaista vastuuta ja riskiä ottaen. Liittomme tekee työtä käytännössä täysin vapaaehtoisvoimin ja palkattomana talkootyönä. Laajan turvallisuuden kysymykset nousevat suoraan esille työstämme kriisinhallintaveteraanien etujärjestönä. Kriisinhallintatehtävissä työskentelevät toimivat maailman eri kriisi- ja konfliktipesäkkeissäpyrkien turvaamaan rauhaa, turvallista yhteiskuntaa ja ratkaisemaan konflikteja. Edustamamme henkilöt ovat turvallisuuden ytimessä konfliktialueilla yrittäen tehdä maailmasta edes hieman paremman paikan Suomen virallisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähettiläinä. Välitämme tähän liittyen tietoa kokonaisturvallisuuden merkityksestä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Mitä turvallisuus järjestöllenne/edustajillenne merkitsee? Rauhaa, vakautta ja turvallista mahdollisuutta ihmisille, perheille ja yhteiskunnille elää normaalia rauhallista elämää ilman väkivallan, epäoikeudenmukaisuuden, sodan tai konfliktin pelkoa. Turvallisuus on tavoite, jonka eteen kriisinhallintaveteraanit, rauhanturvaajat ja Rauhanturvaajaliitto työskentelevät. Mikä positiivinen askel tai kehityskulku laajan turvallisuuden kentällä on jäänyt kuluneelta vuodelta erityisesti mieleenne? Kenttätason tahto yhteistyön lisäämiseksi eri toimijoiden kesken laajan turvallisuuden kentällä ja halu viedä asioita yhdessä eteenpäin. Mitä odotatte alkavalta, jo poliittisen huippuvuoden nimityksenkin saaneelta vuodelta 2019 erityisesti turvallisuuden saralla? Odotamme lisää yhteistyötä kansainvälisen kriisinhallinnan toimijoiden välille siten, että suomalainen malli kokonaisvaltaisesta kriisinhallinnasta voitaisiin jalostaa vientituotteeksi. Se huomioisi ja tiivistäisi merkittävästi yhteistyötä niin sotilaallisen, siviilikriisinhallinnan, humanitaarisen avun, diplomatian kuin kehitysyhteistyönkin saroilla. Odotamme lisää konkreettista tukea ja tunnustusta suomalaisten kriisinhallintaveteraanien työlle ja vahvaa kansainvälistä vastuunkantoa maailman kriisipesäkkeissä varmistaen, että Suomen kanta tulee kuulluksi päätöksiä tehtäessä ja operaatioihin osallistuttaessa. Kerro vielä lukijoille hyvä kirja- tai artikkelivinkki ajankohtaista laajan turvallisuuden keskustelua koskien. Ilmastonmuutosta koskevia tieteellisin faktoihin perustuvia kirjoja kannattaa lukea, koska ilmastonmuutos tulee todennäköisestikiihdyttämään konfliktien ja pakolaisaaltojen määrää, valitettavasti. Lisäksi suosittelemme lukemaan Suomen Rauhanturvaajaliiton 50-vuotishistoriikkiä, joka valmistui tänä vuonna liiton 50-vuotisjuhlien kunniaksi. Kirjan on kirjoittanut liiton entinen puheenjohtaja Heikki Holma. Ystävällisin jouluterveisin, Suomen Rauhanturvaajaliitto Lisää tietoa www.rauhanturvaajaliitto.fi ja http://www.rauhanturvaajalehti.fi Kuvassa Vuoden 2017 rauhanturvaajaksi valittu Tarja Raappana työtehtävissään Afganistanissa.
|
Arkisto
September 2023
|