 LAAJAN TURVALLISUUDEN VERKOSTO WISEN TAVOITTEET TULEVALLE HALLITUSKAUDELLE 2023-27 Kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan ja inhimillisen turvallisuuden korostaminen sekä kansalaisyhteiskunnan voimavarojen lisääminen 1. Inhimillinen turvallisuus turvallisuuspolitiikan perustaksi Korostamme inhimillisen turvallisuuden periaatetta, jossa ihmisiä suojellaan ja parannetaan heidän mahdollisuuksiaan osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan sekä kehitetään heidän voimavarojaan konfliktien ratkaisemisessa ja turvallisuusuhkiin vastaamisessa. Inhimillinen turvallisuus perustuu kestävälle kehitykselle ja Agenda 2030:lle, pyrkien kokonaisvaltaisesti kohti sosiaalista, ekologista ja taloudellista kestävyyttä. Suomen tulee Naton jäsenenä edistää inhimillistä turvallisuutta, josta Naton strategisessa konseptissa todetaan, että ihmisten turvallisuus, mukaan lukien siviilien suojelu sekä siviileihin kohdistuvien haittojen vähentäminen ovat keskeinen osa Naton lähestymistapaa kriisien ehkäisyssä ja hallinnassa. Suomen tulee osallistua Naton inhimillisen turvallisuuden konseptin implementointiin mm. olemalla aktiivisesti mukana konseptin jatkokehittämisessä ja lähettämällä inhimillisen turvallisuuden asiantuntijoita Natoon. 2. Kokonaisvaltaista kriisinhallintaa kehitettävä, siviilikriisinhallintaan lisää voimavaroja ja kansalaisyhteiskunnan roolia vahvistettava Siviilikriisinhallinta on silta kovan turvallisuuden ja kestävän kehityksen välissä. Sodat ja väkivaltaiset konfliktit ovat suurin syy ennätyssuureen pakolaisuuteen. Konfliktien ehkäisyä ja rauhanvälitystä tulee vahvistaa inhimillisen hädän tehokkaaksi vähentämiseksi. Suomella tulee olla todelliset valmiudet sekä resurssit osallistua kokonaisvaltaisesti kansainvälisten konfliktien ja kriisien ratkaisemiseen sekä konfliktialueiden vakauttamiseen. Suomi on siviilikriisinhallinnan kansainvälinen edelläkävijä ja osallistuu aktiivisesti YK:n, EU:n, Etyjin ja muiden toimijoiden päätöksentekoon sekä rauhanvälityksen ja kriisinhallinnan vahvistamiseen ja kehittämiseen. Siviilikriisinhallinnan vahvistaminen ja kehittäminen on tärkeä osa Suomen EU-politiikkaa. Suomen tulee olla aktiivisesti mukana kehittämässä EU:n siviilikriisinhallinnan tulevaisuutta EU:n siviilikriisinhallinnan kompaktin ja Strategisen kompassin avulla. Suomen osallistumista siviilikriisinhallintaan tulee lisätä kansallisen strategian ja kriisinhallinnan parlamentaarisen komitean suositusten mukaisesti 150 asiantuntijaan. Tähän tulee osoittaa tarvittavat resurssit. Osallistumisessa tulee ottaa huomioon sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Naisten määrää siviili- ja sotilaallisessa kriisinhallinnassa tulee lisätä, erityisesti missioiden ja operaatioiden johtotehtävissä. Suomen tulee jatkaa aktiivista osallistumistaan Ukrainan tukemiseen EU:n siviilikriisinhallinnan kautta mm. sotarikosten selvittämisessä ja oikeusvaltion rakentamisessa sekä valmistautua tuleviin valtaviin rauhanturva- ja jälleenrakentamisoperaatioihin. Kriisinhallintakeskus CMC Finlandia tulee edelleen vahvistaa siviilikriisinhallinnan kansallisena ja kansainvälisenä toimijana. Hallituksen tulee myös vahvistaa kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen roolia siviilikriisinhallinnassa muun muassa osallistumisessa kansainvälisiin tehtäviin ja niihin kouluttamisessa. Korostamme johdonmukaisuutta kriisinhallinnassa ja rauhanrakentamisessa. Esitämme kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan strategian päivitystä, jossa tarkastellaan sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan sekä kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja rauhanrakentamisen (nk. kolmoisneksus) johdonmukaisuutta, yhteistyötä ja koordinaatiota. Strategiassa tulee huomioida myös kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen merkittävä rooli näissä kysymyksissä. Strategian päivitys on syytä perustaa kriisinhallinnan parlamentaarisen komitean mietinnön ja vastikään laadittujen Afganistan-selvitysten analyyseihin ja suosituksiin. Suomen tulee jatkaa aktiivista osallistumista, vaikuttamista ja kehittämistä kansainvälisessä kriisinhallinnassa, jossa Suomen tulee hyödyntää laajaa globaalia osaamistaan. Erityisesti tässä nousee esiin työ EU:ssa uuden siviilikriisinhallinnan kompaktin kanssa 2024-2027, tuleva Etyj-puheenjohtajuus 2025 ja kisa YK:n turvallisuusneuvoston jäsenyydestä 2027. 3. Naisten osallisuutta edistettävä sekä rauhan ja turvallisuuden tutkimusta tuettava Suomen tulee tukea ja edistää naisten osallisuutta rauhanvälityksessä ja kriisinhallinnassa paikallisella ja kansallisella tasolla sekä kansainvälisissä operaatioissa ja järjestöissä. Tulevan Nato-jäsenyyden kautta Suomelle avautuu kymmeniä Naton työryhmien jäsenyyksiä, joihin tulee nimittää myös naisia asiantuntijoiksi. Suomen tulee tukea kotimaista ja kansainvälistä rauhan ja turvallisuuden tutkimusta sekä kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. 4. Yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen kanssa niitä tukien Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on ihmisoikeuskeskeistä ja sitä tehdään yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa. Suomalaiset kansalaisjärjestöt tuovat toiminnallaan kansainvälisiä instituutioita ja niiden tekemää työtä lähemmäs suomalaisten arkea. Kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksia vahvistetaan pitkäjänteisesti järjestöjen itsemääräämisoikeutta kunnioittaen sekä lisäämällä hallinnon läpinäkyvyyttä ja avointa tiedonsaantia. Ulkoministeriön vuosittainen tuki ulko- ja turvallisuuspoliittisille järjestöille tulee jakaa painottaen näiden järjestöjen pitkäaikaista panosta nimenomaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteiden edistämisessä. Ulkoministeriön eräiden valtionapujen momentin määräraha ulko- ja turvallisuuspoliittisille järjestöille tulee kaksinkertaistaa ja kohdentaa kaksivuotiskaudelle. Avustus tulee asettaa haettavaksi kaksi kertaa hallituskauden aikana siten, että vuonna 2023 haetaan avustusta kaksivuotiskaudelle 2024-2025 ja vuonna 2025 haetaan kaudelle 2026-27.
0 Comments
23.11.2021 LAUSUNTO ULKOMINISTERIÖLLE Asia: Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi. Suomen tulee Nato-jäsenenäkin korostaa inhimillistä turvallisuutta, monenkeskisen yhteistyön vahvistamista, globaalin vastuun kantamista ja rauhan rakentamista Laajan turvallisuuden verkosto WISE ry katsoo, että Suomen ja Ruotsin liittyminen Pohjois-Atlantin liittoon (Nato) vahvistaa Suomen kansallista turvallisuutta voimakkaasti muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa Euroopassa. WISEllä ei ole sanottavaa varsinaiseen lakiluonnokseen, vaan muutamat kommenttimme ovat yleisemmällä tasolla. Ulkoministeriön luonnoksessa todetaan, että inhimillinen turvallisuus on keskeisessä asemassa Naton lähestymistavassa sotilaalliseen kriisinhallintaan. Nato itse määrittelee inhimillisen turvallisuuden monialaiseksi lähestymistavaksi turvallisuuteen, joka antaa etusijalle ihmiset ja sisältää muun muassa ihmiskaupan torjuntaa; lasten suojelu aseellisissa selkkauksissa; konflikteihin liittyvän seksuaalisen väkivallan ehkäiseminen ja siihen puuttuminen; siviilien suojelu; ja kulttuuriomaisuuden suojelu. WISEn mielestä Suomen tulee jatkossa olla Nato-jäsenenä mukana korostamassa ja kehittämässä inhimillisen turvallisuuden periaatetta kaikessa kriisinhallinnassa. WISE näkee, että vuoden 2020 ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa määriteltyjen Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteiden - ulko- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyön edistäminen, monenkeskisen yhteistyön vahvistaminen, globaalin vastuun kantaminen ja rauhan rakentaminen -tulee säilyä Nato-jäsenenäkin Suomen tavoitteina. Rauhan rakentaminen on ollut yksi Suomen ulkopolitiikan kulmakiviä vuosikymmenten ajan ja WISE näkee, että nykyisessä monimutkaisten kriisien maailmassa tälle on entistä enemmän tarvetta. 29.11.2021
Laajan turvallisuuden verkosto WISEn asiantuntijalausunto: VNS 5/2021 vp Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko Kehityksen on tuettava inhimillistä turvallisuutta, kokonaisvaltainen lähestymistapa ja Do No Harm -periaate lisäävät työn vaikuttavuutta ja kestävyyttä, kriisinhallinnan asiantuntijat tarvitsevat myös kestävän kehityksen ja ympäristökysymysten osaamista Kuten selonteon alussa todetaan, on Suomen kehityspolitiikka erottamaton osa maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, joka tähtää turvallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistamiseen kansainvälisen yhteistyön keinoin. Kehityksen tulee tukea inhimillistä turvallisuutta WISEn toiminnan lähtökohtana on inhimillinen turvallisuus, joka koostuu kolmesta osa-alueesta: turvallisuudesta, inhimillisestä kehityksestä ja ihmisoikeuksista. Yksilöiden ja yhteisöjen turvallisuuteen kohdistuu fyysisen väkivallan lisäksi uhkia, jotka eivät kuulu sotilaallisen turvallisuuden kategoriaan, kuten esimerkiksi köyhyys, ihmisoikeusrikkomukset tai ympäristöongelmat. Ihmisten turvallisuutta lisätään paitsi suojelemalla heitä, myös parantamalla kehityspolitiikankin keinoin heidän mahdollisuuksiaan ja resilienssiään osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan sekä lisäämällä heidän voimavarojaan konfliktien ratkaisemisessa, turvallisuusuhkiin vastaamisessa ja kestävän sekä oikeudenmukaisen muutoksen aikaansaamisessa omissa yhteiskunnissaan. Kokonaisvaltaisella lähestymistavalla ja Do No Harm -periaatetta noudattamalla lisätään työn vaikuttavuutta ja kestävyyttä Pyrimme edistämään kokonaisvaltaista lähestymistapaa kriiseihin ja konflikteihin. Nykymaailman usein pitkittyneitä kriisejä ei ratkaista kalliilla sotilaallisen kriisinhallinnan operaatioilla tai interventioilla. Tarvitaan laajaa kansainvälistä ja kansallista yhteistyötä, johdonmukaisuutta sekä paikallisten ihmisten tarpeiden huomioimista ja heidän osallistumistaan ohjelmien toteuttamisen kaikilla tasoilla. Eri työkaluja (siviili- ja sotilaallista kriisinhallintaa, humanitaarista apua, kehitysyhteistyötä ja rauhanrakennusta) koordinoimalla ja Do No Harm -periaatetta noudattaen lisätään kansainvälisen työn vaikuttavuutta ja kestävyyttä. Näemme siviilikriisinhallinnan siltana kovan turvallisuuden ja kestävän kehityksen välissä. Selonteossa on huomioitu ns. kolmoisneksus-ajattelutapa, joka mahdollistaa kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja rauhanprosessien välisen koherenssin, keskinäisen täydentävyyden ja tuloksellisuuden. Näemme tämän erittäin tärkeänä osana kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Kriisinhallinnan asiantuntijat tarvitsevat myös kestävän kehityksen ja ympäristökysymysten osaamista Kestävän kehityksen ja ympäristökysymysten perusosaaminen on oleellista turvallisuusympäristöissä työskenteleville ja tämä tulee huomioida kriisinhallintatehtäviin koulutettaessa. Jatkossa operaatioissa edellytetään esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointia. Suomesta löytyy jo nyt paljon osaamista näissä asioissa ja asiantuntemustamme tulee hyödyntää kansainvälisesti myös kriisinhallintaoperaatioissa. 8.11.2021
ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN HALLINTOVALIOKUNNALLE ASIA: VNS 4/2021 vp Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta Turvallisuus kuuluu meille kaikille Laajan turvallisuuden verkosto WISEn lausunnon pääkohdat:
Perinteinen turvallisuuskäsitys lähtee valtiotason näkökulmasta. Valtion turvallisuutta takaamalla virallisen turvallisuuskoneiston voimin on turvattu omien kansalaisten turvallisuus. Jatkuva kansainvälisen turvallisuusympäristön muuttuminen ja ihmisten kokema turvattomuus ovat kuitenkin pakottaneet kansainvälisen yhteisön pohtimaan turvallisuuden sisältöä uusista näkökulmista. Valtioiden ja yhteiskuntien ollessa keskinäisriippuvaisia toisistaan, globaalit ongelmat ja uhkat ovat levinneet joka puolelle maailmaa ja kohdistuvat aiempaa enemmän suoraan yksilöihin ja yhteisöihin. Väkivaltaisten, usein sisäisten, konfliktien lisääntyminen on johtanut suureen inhimilliseen kärsimykseen ja pakolaisuuteen sekä luonut pitkäaikaisen humanitaarisen avun tarpeen. Näihin globaaleihin ongelmiin, jotka koskettavat meitä kaikkia, on etsittävä ratkaisuja yhdessä kansainvälisen monenkeskisen yhteistyön puitteissa. Mielestämme turvallisuutta tulee tarkastella inhimillisen turvallisuuden käsitteen kautta, jossa turvallisuus on määritelty yksilöiden ja yhteisöjen turvallisuudeksi valtiokeskeisen turvallisuuden sijaan. Inhimillinen turvallisuus koostuu kolmesta osa-alueesta: turvallisuudesta, inhimillisestä kehityksestä ja ihmisoikeuksista. Yksilöiden ja yhteisöjen turvallisuuteen kohdistuu fyysisen väkivallan lisäksi uhkia, jotka eivät kuulu sotilaallisen turvallisuuden kategoriaan, kuten esimerkiksi köyhyys, ihmisoikeusrikkomukset tai ympäristöongelmat. Ihmisten turvallisuutta lisätään paitsi suojelemalla heitä, myös parantamalla heidän mahdollisuuksiaan ja resilienssiään osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan sekä lisäämällä heidän kapasiteettejaan ja voimavarojaan konfliktien ratkaisemisessa, turvallisuusuhkiin vastaamisessa ja kestävän sekä oikeudenmukaisen muutoksen aikaansaamisessa omissa yhteiskunnissaan. Selonteossa todetaan, että syrjäytyminen, sosiaalinen pahoinvointi, moniongelmaisuus ja polarisaatio ovat yhä Suomen sisäisen turvallisuuden suurimpia uhkia. Näihin uhkiin ei voida vastata perinteisen turvallisuuskoneiston avulla, vaan turvallisuus on nähtävä laajana, inhimillisenä turvallisuutena, jossa yhteiskunnan eri sektorit, viranomaiset, järjestöt ja yhteisöt toimivat yhteistyössä ongelmien ratkaisemiseksi. Selonteon näkökulma siviilikriisinhallintaan on turhan kapea; siviilikriisinhallinta nähdään pitkälti eri asioiden (mm. rikollisuus, terrorismi) torjumisena. Siviilikriisinhallinta on aktiivinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomessa on siviilikriisinhallinnan monipuolista osaamista sekä hallinnossa että järjestöissä. Näemme siviilikriisinhallinnan ensisijaisesti kriisialueiden vakauttamiseen pyrkivinä operaatioina, joiden kautta vahvistetaan kansainvälistä turvallisuutta. Naisten, nuorten, lasten, vammaisten ja haavoittuvien ryhmien turvallisuuteen on kiinnitettävä erityishuomiota. Naisiin kohdistuva väkivalta Suomessa on järkyttävän suurta verrattuna moniin Euroopan maihin. Keinoja naisten turvallisuuden lisäämiseen on kehitettävä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Myös lasten ja nuorten, vammaisten ja muiden erityisryhmien kokemat turvallisuusuhat ja turvattomuuden lisääntymisen tunteet on nostettava selkeästi esiin ja niihin on vastattava kehitettäessä sisäisen turvallisuuden lisäämisen ratkaisukeinoja. Turvallisuus kuuluu meille kaikille. 23.9.2021 ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN HALLINTOVALIOKUNNALLE Asia: HE 112/2021 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi siviilihenkilöiden osallistumisesta kriisinhallintaan annetun lain muuttamisesta Siviilikriisinhallinnan asiantuntijuutta on vahvistettava Siviilikriisinhallinta on osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomella on erityisen hyvä maine pätevien asiantuntijoiden lähettämisessä kansainvälisiin siviilikriisinhallintamissioihin ja järjestöjen päämajoihin. Laajan turvallisuuden verkosto WISE tukee siviilikriisinhallinnan ja siihen liittyvän asiantuntijuuden kehittämistä Suomessa jatkossakin. Hallituksen siviilikriisinhallinnan lain muuttamista koskevassa esitysluonnoksessa eduskunnalle puututaan siviilikriisinhallintatehtäviin lähetettävien asiantuntijoiden toimikausiin. Valtionhallinnon lähettämillä asiantuntijoilla (esim. poliisit) on varmastikin perustellut syyt toimikausien rajoittamiseen, mutta etenkin taustavirattomilla (esim. tutkija- tai kansalaisjärjestötaustaiset) toimikausien kategorinen rajaus ja vaadittu karenssi (palvelussuhteiden tauko) on ollut ongelmallista. Heillä ei aina ole työpaikkaa mihin palata Suomessa ja heidän siviilikriisinhallintamissioissa kehittämänsä laaja ja syvällinen asiantuntemus helposti valuu hukkaan. On hyvä, että esitetyn lainmuutoksen jälkeen voimme hyödyntää heitä uusissa siviilikriisinhallintatehtävissä mahdollisimman pian edellisen tehtävän päätyttyä heidän niin halutessaan ja heidän asiantuntemustaan arvioiden. Suomi tukee asiantuntijoiden sijoittumista korkeampiin ja vaativampiin tehtäviin kokemuksen kartuttua. Tämä lisää mahdollisuuksiamme tavoitella operaatioiden ja missioiden johtotehtäviä. Tätä kautta voimme olla entistä paremmin vaikuttamassa operaatioiden ja missioiden tavoitteisiin. Toimikausien rajaus pariin vuoteen matalan riskin operaatioissa on perusteltua siksi, että näin saadaan vaihtuvuutta aloitustasolla ja uusia nuorempia asiantuntijoita ”ajettua sisään” siviilikriisinhallinnan tehtäviin ja Suomen asiantuntijareserviä kasvatettua. Yhden vuoden pesti on kuitenkin liian lyhyt minkäänlaista vaikuttavuutta ajatellen. Esityksen valmistelussa on tarkasteltu myös tarvetta säätää siviilikriisinhallinnan kenttätehtäviin kelpoisuusvaatimukseksi Kriisinhallintakeskuksen järjestämä tai sen osoittama siviilikriisinhallinnan peruskoulutus tai aiempi kokemus siviilikriisinhallintalain palvelussuhteen kenttätehtävistä. WISE pitää tärkeänä, että asiantuntijoilla on kaikilla suunnilleen sama lähtötaso, joka voidaan varmistaa Kriisinhallintakeskuksen (tai sen ulkomaisten kumppanien) järjestämien siviilikriisinhallinnan sertifioitujen peruskurssien kautta. Tätä kansainväliset järjestöt yleensä edellyttävätkin. Peruskurssin käyminen tulisi siis olla vaatimuksena siviilikriisinhallintatehtäviin nimittämisellä myös jatkossakin. WISE on toimittanut 12.3.2021 sisäministeriölle pyydetyn asiantuntijalausunnon.
Laajan turvallisuuden verkosto WISEn asiantuntijalausunto: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi siviilihenkilöiden osallistumisesta kriisinhallintaan annetun lain muuttamisesta Siviilikriisinhallinnan asiantuntijoiden asemaa vahvistettava Laajan turvallisuuden verkosto WISE tukee siviilikriisinhallinnan ja siihen liittyvän asiantuntijuuden kehittämistä Suomessa. Hallituksen siviilikriisinhallinnan lain muuttamista koskevassa esitysluonnoksessa eduskunnalle halutaan säädellä asiantuntijoiden toimikausia siviilikriisinhallintatehtävissä. WISE ymmärtää esityksen lähtökohdat, mutta näkee esityksessä kuitenkin ongelmia. Valtionhallinnon lähettämillä asiantuntijoilla (esim. poliisit) on varmastikin perustellut syyt toimikausien rajoittamiseen, mutta etenkin taustavirattomilla (esim. tutkija- tai kansalaisjärjestötaustaiset) toimikausien kategorinen rajaus ja vaadittu karenssi (palvelussuhteiden tauko) on ongelmallista. Heillä ei aina ole työpaikkaa mihin palata Suomessa ja heidän siviilikriisinhallintaoperaatioissa kehittämänsä laaja ja syvällinen asiantuntemus helposti valuu hukkaan. Heitä tulisi voida hyödyntää uusissa siviilikriisinhallintatehtävissä mahdollisimman pian edellisen tehtävän päätyttyä heidän niin halutessaan ja heidän asiantuntemustaan arvioiden. Tämä lisäisi mahdollisuuksia nimittää päteviä ja kokeneita suomalaisia asiantuntijoita eri kansainvälisten järjestöjen ja operaatioiden käyttöön. Parin kolmen vuoden karenssi hankaloittaa monen asiantuntijan elämää ja vie heidän asiantuntemuksensa helposti pois Suomen käytöstä, koska monet heistä hakeutuvat suoraan kansainvälisten järjestöjen palvelukseen suorilla sopimuksilla. WISE tukee myös lakiesityksen uraporrasnäkemystä siitä, että Suomen tulee tukea asiantuntijoiden sijoittumista korkeampiin ja vaativampiin tehtäviin kokemuksen kartuttua. Tämänkin ajattelun pohjalta on vaikea nähdä, miksi karenssisäännöistä pidetään kiinni. Toimikausien rajaus yhteen-kahteen vuoteen matalan riskin operaatioissa on perusteltua siksi, että näin saadaan vaihtuvuutta aloitustasolla ja uusia nuorempia asiantuntijoita ”ajettua sisään” siviilikriisinhallinnan tehtäviin ja Suomen asiantuntijareserviä kasvatettua. WISE pitää tärkeänä, että asiantuntijoilla on kaikilla suunnilleen sama lähtötaso, joka voidaan varmistaa Kriisinhallintakeskuksen (tai sen ulkomaisten kumppanien) järjestämien siviilikriisinhallinnan sertifioitujen peruskurssien kautta. Peruskurssin käyminen tulisi siis olla vaatimuksena siviilikriisinhallintatehtäviin nimittämisellä myös jatkossakin. WISE tukee esitystä Kriisinhallintakeskuksen nimen muuttamisesta Siviilikriisinhallintakeskukseksi. Tämä nimi vastaa nykyistä paremmin CMC:n tehtäviä.  STRATEGIA 2021-2025
WISEN VISIO, ARVOT JA STRATEGISET TAVOITTEET Laajan turvallisuuden verkosto WISE on kansalaisjärjestöjä ja eduskuntapuolueita yhteen tuova verkosto, jonka toiminnan tarkoituksena on inhimillisen turvallisuuden näkökulman edistäminen ja vahvistaminen suomalaisessa yhteiskunnassa ja poliittisessa päätöksenteossa. WISE edistää kokonaisvaltaista lähestymistä ulkoisiin konflikteihin ja kriiseihin, jolla tarkoitetaan käytössä olevien keinovalikoimien ja instrumenttien, kuten sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan, rauhanvälityksen, rauhanrakennuksen, kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun, strategista ja suunnitelmallista käyttöä. WISEn toiminta perustuu inhimillisen turvallisuuden periaatteisiin, jossa kovan, perinteisen turvallisuuden lisäksi huomioidaan yksilön ja yhteiskunnan turvallisuuteen liittyvät muut tekijät. Näitä ovat muun muassa ihmisoikeudet ja osallistuminen, demokratia ja hyvä hallinto, sosiaaliset ja talouskysymykset, ilmasto- ja ympäristökysymykset sekä kestävä kehitys. WISE korostaa naisten roolin vahvistamista kaikissa rauhan ja turvallisuuden kysymyksissä. WISEn visio on kaikille turvallinen, yhdenvertainen ja oikeudenmukainen yhteiskunta ja maailma. WISEn arvot ovat
WISE sitoutuu noudattamaan näitä arvoja kaikessa toiminnassaan. WISE toimii suomalaisessa yhteiskunnassa asiantuntijana, tiedonjakajana sekä vahvana vaikuttajana toimien samalla osana kansainvälistä yhteisöä. WISEn strategisena tavoitteena on tuoda julkiseen keskusteluun ja poliittiseen päätöksentekoon vahvemmin inhimillisen turvallisuuden näkökulmia ja nostaa esille kansalaisjärjestöjen asiantuntijuutta ja roolia inhimillisen turvallisuuden edistämisessä. Toiminnallaan WISE
INHIMILLINEN TURVALLISUUS – WISEN TOIMINNAN PERUSTA Perinteinen turvallisuuskäsitys lähtee valtiotason näkökulmasta. Valtion turvallisuutta takaamalla virallisen turvallisuuskoneiston voimin on turvattu omien kansalaisten turvallisuus. Jatkuva kansainvälisen turvallisuusympäristön muuttuminen ja ihmisten kokema turvattomuus ovat kuitenkin pakottaneet kansainvälisen yhteisön pohtimaan turvallisuuden sisältöä uusista näkökulmista. Valtioiden ja yhteiskuntien ollessa keskinäisriippuvaisia toisistaan, globaalit ongelmat ja uhkat ovat levinneet joka puolelle maailmaa ja kohdistuvat aiempaa enemmän suoraan yksilöihin ja yhteisöihin. Väkivaltaisten, usein sisäisten, konfliktien lisääntyminen on johtanut suureen inhimilliseen kärsimykseen ja pakolaisuuteen sekä luonut pitkäaikaisen humanitaarisen avun tarpeen. Näihin globaaleihin ongelmiin, jotka koskettavat meitä kaikkia, on etsittävä ratkaisuja yhdessä kansainvälisen monenkeskisen yhteistyön puitteissa. Inhimillisen turvallisuuden käsite on lähtöisin YK:sta ja se on määritelty yksilöiden ja yhteisöjen turvallisuudeksi valtiokeskeisen turvallisuuden sijaan. Inhimillinen turvallisuus koostuu kolmesta osa-alueesta: turvallisuudesta, inhimillisestä kehityksestä ja ihmisoikeuksista. Yksilöiden ja yhteisöjen turvallisuuteen kohdistuu fyysisen väkivallan lisäksi uhkia, jotka eivät kuulu sotilaallisen turvallisuuden kategoriaan, kuten esimerkiksi köyhyys, ihmisoikeusrikkomukset tai ympäristöongelmat. Ihmisten turvallisuutta lisätään paitsi suojelemalla heitä, myös parantamalla heidän mahdollisuuksiaan ja resilienssiään osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan sekä lisäämällä heidän kapasiteettejaan ja voimavarojaan konfliktien ratkaisemisessa, turvallisuusuhkiin vastaamisessa ja kestävän sekä oikeudenmukaisen muutoksen aikaansaamisessa omissa yhteiskunnissaan. Konfliktien ehkäisyä parannetaan myös kuulemalla kansalaisyhteiskunnan toimijoita erilaisissa valtiollisissa ja kansainvälisissä järjestöissä, kuten EU:ssa ja YK:ssa. Tämä edistää myös globaalin demokratian toteutumista. Nykyisessä turvallisuusympäristössä jako kansallisen ja kansainvälisen välillä hämärtyy jatkuvasti. Ihmiset liikkuvat entistä enemmän, tieto liikkuu yhä nopeammin ja kansainväliset ilmiöt koskettavat ihmisiä globaalisti. Rajat ylittävät ilmiöt yhdistävät toimintaa ja toimijoita sekä kotimaassa että kriisialueilla ja vaativat joustavaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Tärkein työ ongelmien ratkaisemiseksi tapahtuu kansallisesti sekä paikallisesti. Paikallinen omistajuus ja laaja osallistuminen sekä kansallisten toimijoiden vetovastuu omista prosesseistaan on erityisen tärkeää, jotta varmistetaan ratkaisujen pysyvyys. Myös kriisinhallinnassa tulee huomioida paikallisen omistajuuden ja toimijuuden merkitys. Paikallisilla toimijoilla on mahdollisuus vaikuttaa positiivisesti muutokseen omissa yhteiskunnissaan. Paikallisen toimijuuden vahvistaminen on myös demokratian toteutumisen kannalta oleellista. Konfliktin eskaloitumiseen viittaavien varhaisten merkkien havaitseminen on ensiarvoisen tärkeää. Konfliktit on ratkaistava ensisijaisesti ennen kuin ne muuttuvat aseellisiksi. Kansalaisyhteiskunnan toimijoilla on tässä merkittävä rooli. Konfliktien ehkäisyä ja rauhanrakentamista voidaan edistää muun muassa parantamalla ihmisoikeuksia, lisäämällä yhdenvertaisuutta, tukemalla ja parantamalla erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, kuten naisten, nuorten, lasten ja vammaisten ihmisten sekä muiden erityisryhmien yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia sekä kehittämällä elinympäristöä kestävällä tavalla. Konfliktien ehkäisyssä ja rauhanrakentamisessa on erityisen tärkeää luoda yhteiskuntiin oikeudenmukaiset sosiaaliset ja taloudelliset rakenteet. Tämän päivän kriisit ja konfliktit ovat yhä monimutkaisempia ja monimuotoisempia. Kompleksisuutta kasvattavat myös globaalit haasteet, kuten ilmastonmuutos, luonnonkatastrofit, luonnonvarojen vähentyminen, muuttoliike, kaupungistuminen, demokratian heikentyminen, järjestäytynyt rikollisuus, radikalisoituminen, kyberturvallisuus, alueelliset konfliktit ja terrorismi. Konfliktiolosuhteet ovat epäsäännöllisiä, muuttuvia ja ennustamattomia. Ratkaisut vaativat eri toimijoita ja toimintoja, ja kokonaisvaltainen lähestyminen konflikteihin ja kriiseihin tukee tätä ajatteluja. Konfliktien kompleksisuus vaatii kriisinhallinnan ja rauhanrakennuksen toimijoilta joustavuutta ja sopeutumiskykyä (adaptiivisuutta), jatkuvaa kykyä analysoida ja monitoroida omaa toimintaansa ja tarvittaessa muuttaa sitä nopeastikin. Naisten ja tyttöjen asema konflikteissa on edelleen hyvin haavoittuvainen. Seksuaalista ja muuta väkivaltaa käytetään sodankäynnin taktiikkana, joten tarve naisten ja tyttöjen suojelulle on erityisen suuri. Naisten määrä kriisinhallinnassa ja rauhanrakennuksessa on huomattavan pieni ja kestävää rauhaa ei voida saavuttaa jättämällä puolet yhteiskunnan jäsenistä ulkopuolella. Tätä epäsuhtaa korjaamaan YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi yksimielisesti päätöslauselman 1325 ’Naiset, rauha ja turvallisuus’ vuonna 2000, joka on edelleen ajankohtainen ja sen toimeenpanoa tulisi kiirehtiä kaikkialla maailmassa. Naisten saaminen mukaan aktiivisina toimijoina konfliktinehkäisyyn, kriisinhallintaan ja rauhanrakentamiseen on ensisijaisen tärkeää kestävän rauhan aikaansaamiseksi. WISEN ROOLI JA TOIMINTA Pehmeän ja kovan turvallisuuden rajan hämärtyessä Suomessa on edelleen tarvetta vahvalle verkostolle, joka toimii sillanrakentajana perinteistä ja inhimillistä turvallisuutta korostavien toimijoiden välillä. WISEn tavoitteena on tuoda kansalaisyhteiskunnan näkemyksiä turvallisuuteen liittyvään keskusteluun ja päätöksentekoon, lisätä kansalaisjärjestöille ja poliittisille päättäjille monipuolisia yhteistoiminnan mahdollisuuksia sekä edistää yhteiskunnallista turvallisuuspoliittista keskustelua eri foorumeilla hallinnon, virkamiesten ja kansalaisyhteiskunnan välillä. WISEn toiminnan painopistealueet ja tavoitteet WISEn toiminnan painopistealueet ovat koulutus, vaikuttamistyö, tiedotus sekä kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö. Koulutus Tavoite: Vuoropuhelun ja ymmärryksen lisääminen turvallisuuden eri näkökulmista inhimillisen turvallisuuden ja kokonaisvaltaisen lähestymistavan lähtökohdista. WISE järjestää koulutusta ja julkisia tilaisuuksia ajankohtaisista turvallisuuteen liittyvistä teemoista. Näistä vuosittaisia ovat Turvallisuuspoliittinen akatemia, kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan mentorointiohjelma, kriisinhallintaseminaari ja Euroopan turvallisuutta käsittelevä seminaari (Etyj). Vaikuttamistyö Tavoite: Inhimillisen turvallisuuden näkökulmien ja kokonaisvaltaisen lähestymistavan edistäminen poliittisessa päätöksenteossa. Vaikuttamistyö on verkoston tärkeä painopistealue. WISE antaa kannanottoja ja asiantuntijalausuntoja, toimii asiantuntijajäsenenä erilaisissa valtionhallinnon työryhmissä ja komiteoissa sekä pyrkii vaikuttamaan kaikin keinoin inhimillisen turvallisuuden näkökulmien ja kokonaisvaltaisen lähestymistavan edistämiseen ja kansalaisyhteiskunnan vahvistumiseen. Tiedotus Tavoite: Kansalaisten tietoisuuden ja ymmärryksen lisääminen laajasti inhimillisen turvallisuuden ja kokonaisvaltaisen lähestymistavan eri näkökulmista. Yksi WISEn merkittävä tehtävä on jakaa laajasti tietoa turvallisuuspolitiikkaan liittyvistä kysymyksistä ja teemoista. WISE toimii aktiivisesti sosiaalisessa mediassa ja jakaa tietoa myös kotisivujensa ja uutiskirjeensä välityksellä. WISE julkaisee vuosittain korkeatasoisia inhimilliseen turvallisuuteen liittyviä kirjoja. Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö Tavoite: Yhteistyön lisääminen inhimillisen turvallisuuden näkökulmien ja kokonaisvaltaisen lähestymistavan edistämiseksi niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. WISE tekee yhteistyötä muiden suomalaisten järjestöjen, verkostojen ja viranomaistoimijoiden kanssa inhimilliseen turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä järjestämällä yhteisiä tapahtumia ja laatimalla temaattisia julkaisuja. WISE jatkaa jäsenjärjestöjensä välisen yhteistyön vahvistamista. WISE toimii Brysselissä toimivassa European Peacebuilding Liaison Office (EPLO) verkostossa, joka pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan niin EU:n kuin sen jäsenvaltioiden toimintaan konfliktinehkäisyn, kriisinhallinnan ja rauhanrakennuksen puolesta. WISE TULEVAISUUDESSA Yhteiskunnallisen muutoksen nopeus on viime aikoina kasvanut ja muutosten hallitsemisesta on tullut haastavampaa nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. WISE on joustava ja ketterä toimija, joka pystyy toiminnallaan vastaamaan ajankohtaisiin tapahtumiin. Turvallisuuteen ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvän keskustelun avaaminen ja jatkaminen inhimillisen turvallisuuden teemojen kautta on WISEn tärkeä tehtävä. Turvallisuuteen liittyvien keskustelujen polarisoituessa yhteiskunnassa on erityisen tärkeää tavoittaa viestillään yhä monimuotoisempi suomalainen yhteiskunta. Vuonna 2025 WISE on vahva vaikuttaja ja tunnustettu asiantuntija yhteiskunnassa inhimillisen turvallisuuden kysymyksissä. Järjestön jäsenet toimivat aktiivisesti konfliktinehkäisyn, rauhanrakentamisen ja kokonaisvaltaisen lähestymistavan puolesta. Inhimillisen turvallisuuden näkökulmat heijastuvat jäsenjärjestöjen strategioissa ja toiminnassa. Kaikki eduskuntapuolueet edistävät inhimilliseen turvallisuuteen perustuvia yhteiskunnallisia periaatteita ja yhteisesti sovittuja verkoston tavoitteita poliittisessa päätöksenteossa. WISE toimii hyvässä yhteistyössä valtionhallinnon kanssa. Tiivistä ja rakentavaa yhteistyötä tehdään erityisesti ulkoministeriön kanssa, jonka rahoitukseen WISEn toiminta pohjaa. Yhteistyötä myös sisäministeriön ja etenkin Kriisinhallintakeskuksen kanssa vahvistetaan. Toimintaa ja taloutta pyritään vahvistamaan laajentamalla ja monipuolistamalla rahoituspohjaa hyödyntäen erilaisia hanke- ja projektirahoituksia. Strategian toteutumista seurataan vuosiraportein järjestön vuosikokouksissa. Laajan turvallisuuden verkosto WISEn asiantuntijalausunto eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle 20.2.2020:
UTP 21/2019 vp Valtioneuvoston selvitys: Suomen osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan 1. Inhimillinen turvallisuus turvallisuuspolitiikan perustaksi
Korostamme inhimillisen turvallisuuden periaatetta, jossa ihmisiä suojellaan ja parannetaan heidän mahdollisuuksiaan osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan sekä kehitetään heidän voimavarojaan konfliktien ratkaisemisessa ja turvallisuusuhkiin vastaamisessa. Inhimillinen turvallisuus perustuu kestävälle kehitykselle ja Agenda 2030:lle, pyrkien kokonaisvaltaisesti kohti sosiaalista, ekologista ja taloudellista kestävyyttä. |
RSS Feed
