WISEN TAVOITTEET TULEVALLE HALLITUSKAUDELLE

LAAJAN TURVALLISUUDEN VERKOSTO WISEN TAVOITTEET TULEVALLE HALLITUSKAUDELLE 2023-27
 
Kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan ja inhimillisen turvallisuuden korostaminen sekä kansalaisyhteiskunnan voimavarojen lisääminen
 
1. Inhimillinen turvallisuus turvallisuuspolitiikan perustaksi

Korostamme inhimillisen turvallisuuden periaatetta, jossa ihmisiä suojellaan ja parannetaan heidän mahdollisuuksiaan osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan sekä kehitetään heidän voimavarojaan konfliktien ratkaisemisessa ja turvallisuusuhkiin vastaamisessa. Inhimillinen turvallisuus perustuu kestävälle kehitykselle ja Agenda 2030:lle, pyrkien kokonaisvaltaisesti kohti sosiaalista, ekologista ja taloudellista kestävyyttä.

Suomen tulee Naton jäsenenä edistää inhimillistä turvallisuutta, josta Naton strategisessa konseptissa todetaan, että ihmisten turvallisuus, mukaan lukien siviilien suojelu sekä siviileihin kohdistuvien haittojen vähentäminen ovat keskeinen osa Naton lähestymistapaa kriisien ehkäisyssä ja hallinnassa. Suomen tulee osallistua Naton inhimillisen turvallisuuden konseptin implementointiin mm. olemalla aktiivisesti mukana konseptin jatkokehittämisessä ja lähettämällä inhimillisen turvallisuuden asiantuntijoita Natoon.
 
2. Kokonaisvaltaista kriisinhallintaa kehitettävä, siviilikriisinhallintaan lisää voimavaroja ja kansalaisyhteiskunnan roolia vahvistettava

Siviilikriisinhallinta on silta kovan turvallisuuden ja kestävän kehityksen välissä.

Sodat ja väkivaltaiset konfliktit ovat suurin syy ennätyssuureen pakolaisuuteen. Konfliktien ehkäisyä ja rauhanvälitystä tulee vahvistaa inhimillisen hädän tehokkaaksi vähentämiseksi.

Suomella tulee olla todelliset valmiudet sekä resurssit osallistua kokonaisvaltaisesti kansainvälisten konfliktien ja kriisien ratkaisemiseen sekä konfliktialueiden vakauttamiseen.

Suomi on siviilikriisinhallinnan kansainvälinen edelläkävijä ja osallistuu aktiivisesti YK:n, EU:n, Etyjin ja muiden toimijoiden päätöksentekoon sekä rauhanvälityksen ja kriisinhallinnan vahvistamiseen ja kehittämiseen. Siviilikriisinhallinnan vahvistaminen ja kehittäminen on tärkeä osa Suomen EU-politiikkaa. Suomen tulee olla aktiivisesti mukana kehittämässä EU:n siviilikriisinhallinnan tulevaisuutta EU:n siviilikriisinhallinnan kompaktin ja Strategisen kompassin avulla.

Suomen osallistumista siviilikriisinhallintaan tulee lisätä kansallisen strategian ja kriisinhallinnan parlamentaarisen komitean suositusten mukaisesti 150 asiantuntijaan. Tähän tulee osoittaa tarvittavat resurssit. Osallistumisessa tulee ottaa huomioon sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Naisten määrää siviili- ja sotilaallisessa kriisinhallinnassa tulee lisätä, erityisesti missioiden ja operaatioiden johtotehtävissä.

Suomen tulee jatkaa aktiivista osallistumistaan Ukrainan tukemiseen EU:n siviilikriisinhallinnan kautta mm. sotarikosten selvittämisessä ja oikeusvaltion rakentamisessa sekä valmistautua tuleviin valtaviin rauhanturva- ja jälleenrakentamisoperaatioihin.

Kriisinhallintakeskus CMC Finlandia tulee edelleen vahvistaa siviilikriisinhallinnan kansallisena ja kansainvälisenä toimijana. Hallituksen tulee myös vahvistaa kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen roolia siviilikriisinhallinnassa muun muassa osallistumisessa kansainvälisiin tehtäviin ja niihin kouluttamisessa.

Korostamme johdonmukaisuutta kriisinhallinnassa ja rauhanrakentamisessa. Esitämme kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan strategian päivitystä, jossa tarkastellaan sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan sekä kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja rauhanrakentamisen (nk. kolmoisneksus) johdonmukaisuutta, yhteistyötä ja koordinaatiota. Strategiassa tulee huomioida myös kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen merkittävä rooli näissä kysymyksissä. Strategian päivitys on syytä perustaa kriisinhallinnan parlamentaarisen komitean mietinnön ja vastikään laadittujen Afganistan-selvitysten analyyseihin ja suosituksiin.

Suomen tulee jatkaa aktiivista osallistumista, vaikuttamista ja kehittämistä kansainvälisessä kriisinhallinnassa, jossa Suomen tulee hyödyntää laajaa globaalia osaamistaan. Erityisesti tässä nousee esiin työ EU:ssa uuden siviilikriisinhallinnan kompaktin kanssa 2024-2027, tuleva Etyj-puheenjohtajuus 2025 ja kisa YK:n turvallisuusneuvoston jäsenyydestä 2027.
 
3. Naisten osallisuutta edistettävä sekä rauhan ja turvallisuuden tutkimusta tuettava

Suomen tulee tukea ja edistää naisten osallisuutta rauhanvälityksessä ja kriisinhallinnassa paikallisella ja kansallisella tasolla sekä kansainvälisissä operaatioissa ja järjestöissä. Tulevan Nato-jäsenyyden kautta Suomelle avautuu kymmeniä Naton työryhmien jäsenyyksiä, joihin tulee nimittää myös naisia asiantuntijoiksi.

Suomen tulee tukea kotimaista ja kansainvälistä rauhan ja turvallisuuden tutkimusta sekä kehittämis- ja innovaatiotoimintaa.

4. Yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen kanssa niitä tukien

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on ihmisoikeuskeskeistä ja sitä tehdään yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa. Suomalaiset kansalaisjärjestöt tuovat toiminnallaan kansainvälisiä instituutioita ja niiden tekemää työtä lähemmäs suomalaisten arkea. Kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksia vahvistetaan pitkäjänteisesti järjestöjen itsemääräämisoikeutta kunnioittaen sekä lisäämällä hallinnon läpinäkyvyyttä ja avointa tiedonsaantia. Ulkoministeriön vuosittainen tuki ulko- ja turvallisuuspoliittisille järjestöille tulee jakaa painottaen näiden järjestöjen pitkäaikaista panosta nimenomaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteiden edistämisessä.

Ulkoministeriön eräiden valtionapujen momentin määräraha ulko- ja turvallisuuspoliittisille järjestöille tulee kaksinkertaistaa ja kohdentaa kaksivuotiskaudelle. Avustus tulee asettaa haettavaksi kaksi kertaa hallituskauden aikana siten, että vuonna 2023 haetaan avustusta kaksivuotiskaudelle 2024-2025 ja vuonna 2025 haetaan kaudelle 2026-27.