Laajan turvallisuuden verkosto WISEn tavoitteet hallitusohjelmaan

1.  Inhimillinen turvallisuus turvallisuuspolitiikan perustaksi 
Korostamme inhimillisen turvallisuuden periaatetta, jossa ihmisiä suojellaan ja parannetaan heidän mahdollisuuksiaan osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan sekä kehitetään heidän voimavarojaan konfliktien ratkaisemisessa ja turvallisuusuhkiin vastaamisessa. Inhimillinen turvallisuus perustuu kestävälle kehitykselle ja Agenda 2030:lle, pyrkien kokonaisvaltaisesti kohti sosiaalista, ekologista ja taloudellista kestävyyttä. 
​​

2. Kokonaisvaltaista kriisinhallintaa kehitettävä, siviilikriisinhallintaan lisää voimavaroja ja kansalaisyhteiskunnan roolia vahvistettava 
Siviilikriisinhallinta on silta kovan turvallisuuden ja kestävän kehityksen välissä. 
Sodat ja väkivaltaiset konfliktit ovat suurin syy ennätyssuureen pakolaisuuteen. Konfliktien ehkäisyä ja rauhanvälitystä tulee vahvistaa inhimillisen hädän tehokkaaksi vähentämiseksi. 
Suomella tulee olla todelliset valmiudet sekä resurssit osallistua kokonaisvaltaisesti kansainvälisten konfliktien ja kriisien ratkaisemiseen sekä konfliktialueiden vakauttamiseen. 
Suomen osallistumista siviilikriisinhallintaan tulee lisätä kansallisen strategian mukaisesti 150 asiantuntijaan. Tähän tulee osoittaa tarvittavat resurssit. Osallistumisessa tulee ottaa huomioon sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. 

Suomi on siviilikriisinhallinnan kansainvälinen edelläkävijä ja osallistuu aktiivisesti YK:n, EU:n, Etyjin ja muiden toimijoiden päätöksentekoon sekä rauhanvälityksen ja kriisinhallinnan vahvistamiseen ja kehittämiseen. Siviilikriisinhallinnan vahvistaminen ja kehittäminen on tärkeä osa Suomen EU-politiikkaa. 

Kriisinhallintakeskusta (CMC Finland) tulee vahvistaa siviilikriisinhallinnan kansallisena ja kansainvälisenä toimijana. Hallituksen tulee myös vahvistaa kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen roolia siviilikriisinhallinnassa muun muassa osallistumisessa kansainvälisiin tehtäviin ja niihin kouluttamisessa. Korostamme johdonmukaisuutta kriisinhallinnassa ja rauhanrakentamisessa. Esitämme kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan strategian päivitystä, jossa tarkastellaan sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan sekä kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja rauhanvälityksen johdonmukaisuutta, yhteistyötä ja koordinaatiota. Strategiassa tulee huomioida myös kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen merkittävä rooli näissä kysymyksissä. 

3.  Naisten osallisuutta edistettävä sekä rauhan ja turvallisuuden tutkimusta tuettava 
Suomen tulee tukea ja edistää naisten osallisuutta rauhanvälityksessä sekä kriisinhallinnassa paikallisella ja kansallisella tasolla sekä kansainvälisissä operaatioissa ja järjestöissä. 
Suomen tulee edistää suomalaisten asiantuntijoiden pääsyä kansainvälisiin kriisinhallinnan ja rauhanvälityksen tehtäviin.

Suomen tulee tukea kansainvälistä rauhan ja turvallisuuden tutkimusta sekä kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. 

4.  Asekauppa sotaa käyviin maihin lopetettava
Suomen tulee huolehtia siitä, ettei asemyyntilupia myönnetä sellaisiin maihin, joissa niiden käyttö rikkoo kansainvälisiä sopimuksia. 

5.  Yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen kanssa niitä tukien 
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on ihmiskeskeistä ja sitä tehdään yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa. Suomalaiset kansalaisjärjestöt tuovat toiminnallaan kansainvälisiä instituutioita ja niiden tekemää työtä lähemmäs suomalaisten arkea. Kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksia vahvistetaan pitkäjänteisesti järjestöjen itsemääräämisoikeutta kunnioittaen sekä lisäämällä hallinnon läpinäkyvyyttä ja avointa tiedonsaantia.

Ulkoministeriön eräiden valtionapujen momentin määräraha kaksinkertaistetaan ja se asetetaan haettavaksi kaksi kertaa hallituskauden aikana siten, että vuonna 2019 haetaan avustusta kaksivuotiskaudelle 2020-2021.