WISEN STRATEGIA 2021-25

STRATEGIA 2021-2025 
 
WISEN VISIO, ARVOT JA STRATEGISET TAVOITTEET 

Laajan turvallisuuden verkosto WISE on kansalaisjärjestöjä ja eduskuntapuolueita yhteen tuova verkosto, jonka toiminnan tarkoituksena on inhimillisen turvallisuuden näkökulman edistäminen ja vahvistaminen suomalaisessa yhteiskunnassa ja poliittisessa päätöksenteossa. WISE edistää kokonaisvaltaista lähestymistä ulkoisiin konflikteihin ja kriiseihin, jolla tarkoitetaan käytössä olevien keinovalikoimien ja instrumenttien, kuten sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan, rauhanvälityksen, rauhanrakennuksen, kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun, strategista ja suunnitelmallista käyttöä.  

WISEn toiminta perustuu inhimillisen turvallisuuden periaatteisiin, jossa kovan, perinteisen turvallisuuden lisäksi huomioidaan yksilön ja yhteiskunnan turvallisuuteen liittyvät muut tekijät. Näitä ovat muun muassa ihmisoikeudet ja osallistuminen, demokratia ja hyvä hallinto, sosiaaliset ja talouskysymykset, ilmasto- ja ympäristökysymykset sekä kestävä kehitys. WISE korostaa naisten roolin vahvistamista kaikissa rauhan ja turvallisuuden kysymyksissä. 
 
WISEn visio on kaikille turvallinen, yhdenvertainen ja  
oikeudenmukainen yhteiskunta ja maailma. 
 
 WISEn arvot ovat  

• yhdenvertaisuus ja toisten kunnioittaminen,  
• avoimuus ja läpinäkyvyys, ja 
• asiantuntijuus ja tietopohjaisuus.  

WISE sitoutuu noudattamaan näitä arvoja kaikessa toiminnassaan. 
WISE toimii suomalaisessa yhteiskunnassa asiantuntijana, tiedonjakajana sekä vahvana vaikuttajana toimien samalla osana kansainvälistä yhteisöä. 
 
WISEn strategisena tavoitteena on tuoda julkiseen keskusteluun ja poliittiseen  
päätöksentekoon vahvemmin inhimillisen turvallisuuden näkökulmia ja nostaa esille  
kansalaisjärjestöjen asiantuntijuutta ja roolia inhimillisen turvallisuuden edistämisessä. 
 
Toiminnallaan WISE 

• edistää kokonaisvaltaista lähestymistapaa kriiseihin ja konflikteihin Suomen ja Euroopan poliittisessa päätöksenteossa;  
• korostaa siviilikriisinhallinnan painottamista kriisinhallinnan työkaluvalikoimassa ja tukemista EU-tasolla; 

• korostaa Etyjin merkitystä laajan turvallisuusajattelun edistäjänä 
• järjestää koulutusta inhimillisestä turvallisuudesta, siviilikriisinhallinnasta, konfliktien ehkäisystä ja rauhanrakentamisesta;  
• kokoaa ja levittää inhimilliseen turvallisuuteen liittyvää tietoa sekä lisää siihen liittyvää asiantuntemusta;  
• antaa toimintasuosituksia ja vaikuttaa yhteiskunnan eri sektoreihin, politiikan aloihin ja tahoihin, jotta ne toimisivat konfliktien ehkäisemiseksi ja rauhan rakentamiseksi ja; 
• edistää eurooppalaisen turvallisuuden vahvistumista ja toimii muiden suomalaisten ja eurooppalaisten järjestöjen kanssa vaikuttaen EU:n ja Etyjin toimintaan inhimillisen turvallisuuden periaatteiden puolesta.  

 
INHIMILLINEN TURVALLISUUS – WISEN TOIMINNAN PERUSTA 
 
Perinteinen turvallisuuskäsitys lähtee valtiotason näkökulmasta. Valtion turvallisuutta takaamalla virallisen turvallisuuskoneiston voimin on turvattu omien kansalaisten turvallisuus. Jatkuva kansainvälisen turvallisuusympäristön muuttuminen ja ihmisten kokema turvattomuus ovat kuitenkin pakottaneet kansainvälisen yhteisön pohtimaan turvallisuuden sisältöä uusista näkökulmista. Valtioiden ja yhteiskuntien ollessa keskinäisriippuvaisia toisistaan, globaalit ongelmat ja uhkat ovat levinneet joka puolelle maailmaa ja kohdistuvat aiempaa enemmän suoraan yksilöihin ja yhteisöihin. Väkivaltaisten, usein sisäisten, konfliktien lisääntyminen on johtanut suureen inhimilliseen kärsimykseen ja pakolaisuuteen sekä luonut pitkäaikaisen humanitaarisen avun tarpeen. Näihin globaaleihin ongelmiin, jotka koskettavat meitä kaikkia, on etsittävä ratkaisuja yhdessä kansainvälisen monenkeskisen yhteistyön puitteissa. 

Inhimillisen turvallisuuden käsite on lähtöisin YK:sta ja se on määritelty yksilöiden ja yhteisöjen turvallisuudeksi valtiokeskeisen turvallisuuden sijaan. Inhimillinen turvallisuus koostuu kolmesta osa-alueesta: turvallisuudesta, inhimillisestä kehityksestä ja ihmisoikeuksista. Yksilöiden ja yhteisöjen turvallisuuteen kohdistuu fyysisen väkivallan lisäksi uhkia, jotka eivät kuulu sotilaallisen turvallisuuden kategoriaan, kuten esimerkiksi köyhyys, ihmisoikeusrikkomukset tai ympäristöongelmat. Ihmisten turvallisuutta lisätään paitsi suojelemalla heitä, myös parantamalla heidän mahdollisuuksiaan ja resilienssiään osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan sekä lisäämällä heidän kapasiteettejaan ja voimavarojaan konfliktien ratkaisemisessa, turvallisuusuhkiin vastaamisessa ja kestävän sekä oikeudenmukaisen muutoksen aikaansaamisessa omissa yhteiskunnissaan.  

Konfliktien ehkäisyä parannetaan myös kuulemalla kansalaisyhteiskunnan toimijoita erilaisissa valtiollisissa ja kansainvälisissä järjestöissä, kuten EU:ssa ja YK:ssa. Tämä edistää myös globaalin demokratian toteutumista.  

Nykyisessä turvallisuusympäristössä jako kansallisen ja kansainvälisen välillä hämärtyy jatkuvasti. Ihmiset liikkuvat entistä enemmän, tieto liikkuu yhä nopeammin ja kansainväliset ilmiöt koskettavat ihmisiä globaalisti. Rajat ylittävät ilmiöt yhdistävät toimintaa ja toimijoita sekä kotimaassa että kriisialueilla ja vaativat joustavaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Tärkein työ ongelmien ratkaisemiseksi tapahtuu kansallisesti sekä paikallisesti. 

Paikallinen omistajuus ja laaja osallistuminen sekä kansallisten toimijoiden vetovastuu omista prosesseistaan on erityisen tärkeää, jotta varmistetaan ratkaisujen pysyvyys. Myös kriisinhallinnassa tulee huomioida paikallisen omistajuuden ja toimijuuden merkitys. Paikallisilla toimijoilla on mahdollisuus vaikuttaa positiivisesti muutokseen omissa yhteiskunnissaan. Paikallisen toimijuuden vahvistaminen on myös demokratian toteutumisen kannalta oleellista.  

Konfliktin eskaloitumiseen viittaavien varhaisten merkkien havaitseminen on ensiarvoisen tärkeää. Konfliktit on ratkaistava ensisijaisesti ennen kuin ne muuttuvat aseellisiksi. Kansalaisyhteiskunnan toimijoilla on tässä merkittävä rooli. Konfliktien ehkäisyä ja rauhanrakentamista voidaan edistää muun muassa parantamalla ihmisoikeuksia, lisäämällä yhdenvertaisuutta, tukemalla ja parantamalla erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, kuten naisten, nuorten, lasten ja vammaisten ihmisten sekä muiden erityisryhmien yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia sekä kehittämällä elinympäristöä kestävällä tavalla. Konfliktien ehkäisyssä ja rauhanrakentamisessa on erityisen tärkeää luoda yhteiskuntiin oikeudenmukaiset sosiaaliset ja taloudelliset rakenteet.  

Tämän päivän kriisit ja konfliktit ovat yhä monimutkaisempia ja monimuotoisempia. Kompleksisuutta kasvattavat myös globaalit haasteet, kuten ilmastonmuutos, luonnonkatastrofit, luonnonvarojen vähentyminen, muuttoliike, kaupungistuminen, demokratian heikentyminen, järjestäytynyt rikollisuus, radikalisoituminen, kyberturvallisuus, alueelliset konfliktit ja terrorismi. Konfliktiolosuhteet ovat epäsäännöllisiä, muuttuvia ja ennustamattomia. Ratkaisut vaativat eri toimijoita ja toimintoja, ja kokonaisvaltainen lähestyminen konflikteihin ja kriiseihin tukee tätä ajatteluja. Konfliktien kompleksisuus vaatii kriisinhallinnan ja rauhanrakennuksen toimijoilta joustavuutta ja sopeutumiskykyä (adaptiivisuutta), jatkuvaa kykyä analysoida ja monitoroida omaa toimintaansa ja tarvittaessa muuttaa sitä nopeastikin.  

Naisten ja tyttöjen asema konflikteissa on edelleen hyvin haavoittuvainen. Seksuaalista ja muuta väkivaltaa käytetään sodankäynnin taktiikkana, joten tarve naisten ja tyttöjen suojelulle on erityisen suuri. Naisten määrä kriisinhallinnassa ja rauhanrakennuksessa on huomattavan pieni ja kestävää rauhaa ei voida saavuttaa jättämällä puolet yhteiskunnan jäsenistä ulkopuolella. Tätä epäsuhtaa korjaamaan YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi yksimielisesti päätöslauselman 1325 ’Naiset, rauha ja turvallisuus’ vuonna 2000, joka on edelleen ajankohtainen ja sen toimeenpanoa tulisi kiirehtiä kaikkialla maailmassa. Naisten saaminen mukaan aktiivisina toimijoina konfliktinehkäisyyn, kriisinhallintaan ja rauhanrakentamiseen on ensisijaisen tärkeää kestävän rauhan aikaansaamiseksi.  
 
WISEN ROOLI JA TOIMINTA 

Pehmeän ja kovan turvallisuuden rajan hämärtyessä Suomessa on edelleen tarvetta vahvalle verkostolle, joka toimii sillanrakentajana perinteistä ja inhimillistä turvallisuutta korostavien toimijoiden välillä. 
 
WISEn tavoitteena on tuoda kansalaisyhteiskunnan näkemyksiä turvallisuuteen  
liittyvään keskusteluun ja päätöksentekoon, lisätä kansalaisjärjestöille ja  
poliittisille päättäjille monipuolisia yhteistoiminnan mahdollisuuksia  
sekä edistää yhteiskunnallista turvallisuuspoliittista keskustelua eri  
foorumeilla hallinnon, virkamiesten ja kansalaisyhteiskunnan välillä. 
 
WISEn toiminnan painopistealueet ja tavoitteet 

WISEn toiminnan painopistealueet ovat koulutus, vaikuttamistyö, tiedotus sekä kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö.  

Koulutus 
Tavoite: Vuoropuhelun ja ymmärryksen lisääminen turvallisuuden eri näkökulmista inhimillisen turvallisuuden ja kokonaisvaltaisen lähestymistavan lähtökohdista. 
WISE järjestää koulutusta ja julkisia tilaisuuksia ajankohtaisista turvallisuuteen liittyvistä teemoista. Näistä vuosittaisia ovat Turvallisuuspoliittinen akatemia, kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan mentorointiohjelma, kriisinhallintaseminaari ja Euroopan turvallisuutta käsittelevä seminaari (Etyj). 

Vaikuttamistyö 
Tavoite: Inhimillisen turvallisuuden näkökulmien ja kokonaisvaltaisen lähestymistavan edistäminen poliittisessa päätöksenteossa. 
Vaikuttamistyö on verkoston tärkeä painopistealue. WISE antaa kannanottoja ja asiantuntijalausuntoja, toimii asiantuntijajäsenenä erilaisissa valtionhallinnon työryhmissä ja komiteoissa sekä pyrkii vaikuttamaan kaikin keinoin inhimillisen turvallisuuden näkökulmien ja kokonaisvaltaisen lähestymistavan edistämiseen ja kansalaisyhteiskunnan vahvistumiseen. 
 
Tiedotus 
Tavoite: Kansalaisten tietoisuuden ja ymmärryksen lisääminen laajasti inhimillisen turvallisuuden ja kokonaisvaltaisen lähestymistavan eri näkökulmista. 
Yksi WISEn merkittävä tehtävä on jakaa laajasti tietoa turvallisuuspolitiikkaan liittyvistä kysymyksistä ja teemoista. WISE toimii aktiivisesti sosiaalisessa mediassa ja jakaa tietoa myös kotisivujensa ja uutiskirjeensä välityksellä. WISE julkaisee vuosittain korkeatasoisia inhimilliseen turvallisuuteen liittyviä kirjoja. 

Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö 
Tavoite: Yhteistyön lisääminen inhimillisen turvallisuuden näkökulmien ja kokonaisvaltaisen lähestymistavan edistämiseksi niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. 
WISE tekee yhteistyötä muiden suomalaisten järjestöjen, verkostojen ja viranomaistoimijoiden kanssa inhimilliseen turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä järjestämällä yhteisiä tapahtumia ja laatimalla temaattisia julkaisuja. WISE jatkaa jäsenjärjestöjensä välisen yhteistyön vahvistamista. 

WISE toimii Brysselissä toimivassa European Peacebuilding Liaison Office (EPLO) verkostossa, joka pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan niin EU:n kuin sen jäsenvaltioiden toimintaan konfliktinehkäisyn, kriisinhallinnan ja rauhanrakennuksen puolesta. 

WISE TULEVAISUUDESSA 

Yhteiskunnallisen muutoksen nopeus on viime aikoina kasvanut ja muutosten hallitsemisesta on tullut haastavampaa nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. WISE on joustava ja ketterä toimija, joka pystyy toiminnallaan vastaamaan ajankohtaisiin tapahtumiin.  
Turvallisuuteen ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvän keskustelun avaaminen ja jatkaminen inhimillisen turvallisuuden teemojen kautta on WISEn tärkeä tehtävä. Turvallisuuteen liittyvien keskustelujen polarisoituessa yhteiskunnassa on erityisen tärkeää tavoittaa viestillään yhä monimuotoisempi suomalainen yhteiskunta.  
 
Vuonna 2025 WISE on vahva vaikuttaja ja tunnustettu asiantuntija  
yhteiskunnassa inhimillisen turvallisuuden kysymyksissä.  
Järjestön jäsenet toimivat aktiivisesti konfliktinehkäisyn, rauhanrakentamisen  
ja kokonaisvaltaisen lähestymistavan puolesta.  
Inhimillisen turvallisuuden näkökulmat heijastuvat  
jäsenjärjestöjen strategioissa ja toiminnassa.  
Kaikki eduskuntapuolueet edistävät inhimilliseen turvallisuuteen  
perustuvia yhteiskunnallisia periaatteita ja yhteisesti sovittuja  
verkoston tavoitteita poliittisessa päätöksenteossa. 
 
WISE toimii hyvässä yhteistyössä valtionhallinnon kanssa. Tiivistä ja rakentavaa yhteistyötä tehdään erityisesti ulkoministeriön kanssa, jonka rahoitukseen WISEn toiminta pohjaa. Yhteistyötä myös sisäministeriön ja etenkin Kriisinhallintakeskuksen kanssa vahvistetaan. Toimintaa ja taloutta pyritään vahvistamaan laajentamalla ja monipuolistamalla rahoituspohjaa hyödyntäen erilaisia hanke- ja projektirahoituksia. 
​
Strategian toteutumista seurataan vuosiraportein järjestön vuosikokouksissa.