29.11.2021
Laajan turvallisuuden verkosto WISEn asiantuntijalausunto: VNS 5/2021 vp Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko Kehityksen on tuettava inhimillistä turvallisuutta, kokonaisvaltainen lähestymistapa ja Do No Harm -periaate lisäävät työn vaikuttavuutta ja kestävyyttä, kriisinhallinnan asiantuntijat tarvitsevat myös kestävän kehityksen ja ympäristökysymysten osaamista Kuten selonteon alussa todetaan, on Suomen kehityspolitiikka erottamaton osa maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, joka tähtää turvallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistamiseen kansainvälisen yhteistyön keinoin. Kehityksen tulee tukea inhimillistä turvallisuutta WISEn toiminnan lähtökohtana on inhimillinen turvallisuus, joka koostuu kolmesta osa-alueesta: turvallisuudesta, inhimillisestä kehityksestä ja ihmisoikeuksista. Yksilöiden ja yhteisöjen turvallisuuteen kohdistuu fyysisen väkivallan lisäksi uhkia, jotka eivät kuulu sotilaallisen turvallisuuden kategoriaan, kuten esimerkiksi köyhyys, ihmisoikeusrikkomukset tai ympäristöongelmat. Ihmisten turvallisuutta lisätään paitsi suojelemalla heitä, myös parantamalla kehityspolitiikankin keinoin heidän mahdollisuuksiaan ja resilienssiään osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan sekä lisäämällä heidän voimavarojaan konfliktien ratkaisemisessa, turvallisuusuhkiin vastaamisessa ja kestävän sekä oikeudenmukaisen muutoksen aikaansaamisessa omissa yhteiskunnissaan. Kokonaisvaltaisella lähestymistavalla ja Do No Harm -periaatetta noudattamalla lisätään työn vaikuttavuutta ja kestävyyttä Pyrimme edistämään kokonaisvaltaista lähestymistapaa kriiseihin ja konflikteihin. Nykymaailman usein pitkittyneitä kriisejä ei ratkaista kalliilla sotilaallisen kriisinhallinnan operaatioilla tai interventioilla. Tarvitaan laajaa kansainvälistä ja kansallista yhteistyötä, johdonmukaisuutta sekä paikallisten ihmisten tarpeiden huomioimista ja heidän osallistumistaan ohjelmien toteuttamisen kaikilla tasoilla. Eri työkaluja (siviili- ja sotilaallista kriisinhallintaa, humanitaarista apua, kehitysyhteistyötä ja rauhanrakennusta) koordinoimalla ja Do No Harm -periaatetta noudattaen lisätään kansainvälisen työn vaikuttavuutta ja kestävyyttä. Näemme siviilikriisinhallinnan siltana kovan turvallisuuden ja kestävän kehityksen välissä. Selonteossa on huomioitu ns. kolmoisneksus-ajattelutapa, joka mahdollistaa kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja rauhanprosessien välisen koherenssin, keskinäisen täydentävyyden ja tuloksellisuuden. Näemme tämän erittäin tärkeänä osana kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Kriisinhallinnan asiantuntijat tarvitsevat myös kestävän kehityksen ja ympäristökysymysten osaamista Kestävän kehityksen ja ympäristökysymysten perusosaaminen on oleellista turvallisuusympäristöissä työskenteleville ja tämä tulee huomioida kriisinhallintatehtäviin koulutettaessa. Jatkossa operaatioissa edellytetään esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointia. Suomesta löytyy jo nyt paljon osaamista näissä asioissa ja asiantuntemustamme tulee hyödyntää kansainvälisesti myös kriisinhallintaoperaatioissa.
0 Comments
Leave a Reply. |