Wider Security Network
  • Wise
  • TAPAHTUMAT
  • JULKAISUT
  • Mentorointi
  • Mielipiteitä
    • Kannanotot
    • Blogit
    • Artikkelit
  • Yhteystiedot
  • In English

Laajan turvallisuuden verkosto WISEn asiantuntijalausunto EDUSKUNNAN ULKOASIAIN- JA HALLINTOVALIOKUNNILLE: VNS 5/2021 vp Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko

1/2/2022

0 Comments

 
29.11.2021
 
Laajan turvallisuuden verkosto WISEn asiantuntijalausunto:
VNS 5/2021 vp Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko

Kehityksen on tuettava inhimillistä turvallisuutta, kokonaisvaltainen lähestymistapa ja Do No Harm -periaate lisäävät työn vaikuttavuutta ja kestävyyttä, kriisinhallinnan asiantuntijat tarvitsevat myös kestävän kehityksen ja ympäristökysymysten osaamista

Kuten selonteon alussa todetaan, on Suomen kehityspolitiikka erottamaton osa maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, joka tähtää turvallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistamiseen kansainvälisen yhteistyön keinoin.

Kehityksen tulee tukea inhimillistä turvallisuutta

WISEn toiminnan lähtökohtana on inhimillinen turvallisuus, joka koostuu kolmesta osa-alueesta: turvallisuudesta, inhimillisestä kehityksestä ja ihmisoikeuksista. Yksilöiden ja yhteisöjen turvallisuuteen kohdistuu fyysisen väkivallan lisäksi uhkia, jotka eivät kuulu sotilaallisen turvallisuuden kategoriaan, kuten esimerkiksi köyhyys, ihmisoikeusrikkomukset tai ympäristöongelmat. Ihmisten turvallisuutta lisätään paitsi suojelemalla heitä, myös parantamalla kehityspolitiikankin keinoin heidän mahdollisuuksiaan ja resilienssiään osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan sekä lisäämällä heidän voimavarojaan konfliktien ratkaisemisessa, turvallisuusuhkiin vastaamisessa ja kestävän sekä oikeudenmukaisen muutoksen aikaansaamisessa omissa yhteiskunnissaan.

Kokonaisvaltaisella lähestymistavalla ja Do No Harm -periaatetta noudattamalla lisätään työn vaikuttavuutta ja kestävyyttä

Pyrimme edistämään kokonaisvaltaista lähestymistapaa kriiseihin ja konflikteihin. Nykymaailman usein pitkittyneitä kriisejä ei ratkaista kalliilla sotilaallisen kriisinhallinnan operaatioilla tai interventioilla. Tarvitaan laajaa kansainvälistä ja kansallista yhteistyötä, johdonmukaisuutta sekä paikallisten ihmisten tarpeiden huomioimista ja heidän osallistumistaan ohjelmien toteuttamisen kaikilla tasoilla. Eri työkaluja (siviili- ja sotilaallista kriisinhallintaa, humanitaarista apua, kehitysyhteistyötä ja rauhanrakennusta) koordinoimalla ja Do No Harm -periaatetta noudattaen lisätään kansainvälisen työn vaikuttavuutta ja kestävyyttä. Näemme siviilikriisinhallinnan siltana kovan turvallisuuden ja kestävän kehityksen välissä.

Selonteossa on huomioitu ns. kolmoisneksus-ajattelutapa, joka mahdollistaa kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja rauhanprosessien välisen koherenssin, keskinäisen täydentävyyden ja tuloksellisuuden. Näemme tämän erittäin tärkeänä osana kokonaisvaltaista lähestymistapaa.

Kriisinhallinnan asiantuntijat tarvitsevat myös kestävän kehityksen ja ympäristökysymysten osaamista

Kestävän kehityksen ja ympäristökysymysten perusosaaminen on oleellista turvallisuusympäristöissä työskenteleville ja tämä tulee huomioida kriisinhallintatehtäviin koulutettaessa. Jatkossa operaatioissa edellytetään esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointia. Suomesta löytyy jo nyt paljon osaamista näissä asioissa ja asiantuntemustamme tulee hyödyntää kansainvälisesti myös kriisinhallintaoperaatioissa.
0 Comments



Leave a Reply.

    Arkisto

    March 2023
    November 2022
    February 2022
    March 2021
    December 2020
    February 2020
    May 2019

    RSS Feed

Powered by Create your own unique website with customizable templates.
  • Wise
  • TAPAHTUMAT
  • JULKAISUT
  • Mentorointi
  • Mielipiteitä
    • Kannanotot
    • Blogit
    • Artikkelit
  • Yhteystiedot
  • In English