ARTIKKELI 5/2019 #wisewords

Johanna Korhonen on Lähi-idän tutkimusta, maailmanpolitiikkaa ja kansainvälistä oikeutta opiskellut filosofian maisteri. Hän työskenteli ajankohtaisten laajan turvallisuuden kysymysten parissa WISEn toimistolla. 

Positiivisia tuulia ilmastoturvallisuudessa
 
Ilmastoturvallisuuden saama huomio kasvaa. Mitä ilmastoturvallisuudessa tapahtuikaan vuonna 2018 ja minkälainen tunnelma on alkaneen vuoden suhteen? Olisiko Suomella ja suomalaisilla toimijoilla mahdollisuuksia toimia entistä määrätietoisemmin?
 
Ilmastoturvallisuuden tilinpäätöstä 2018
 
Vuoden 2018 aikana ilmasto ja turvallisuus saivat ennätyksellisesti huomiota. Ilmastonmuutoksen yhteydet äärimmäisiin sääilmiöihin, ruoan ja veden riittävyyteen sekä konflikteihin nousivat yhä enemmän esille. Keskeisimmäksi ilmastoraportiksi nousseen hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n erikoisraportin lisäksi esimerkiksi Global Risk Report 2019 määritteli äärisääolosuhteet ja ilmastonmuutoksen vakavimmiksi globaaleiksi riskeiksi heti ydinuhkan jälkeen. Tutkijat ovat esittäneet systemaattista tutkimustietoa ilmastonmuutoksen yhteyksistä paikallistason konflikteihin ja muuttoliikkeisiin esimerkiksi arabikevään, Syyrian sodan ja Saharan eteläpuolisen Afrikan kontekstissa sekä Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa. 
 
Kansainvälisellä kentällä ilmastoon liittyvien uhkien ennaltaehkäisy ja vaikutusten lievennys ovat nousseet entistä vahvemmin poliittiselle agendalle. Tuoreessa SIPRIn ja Clingendaelin raportissa ’Climate Security – Making it #Doable’ esitetään, että ilmastonmuutoksen vaikutuksia turvallisuuteen käsiteltäisiin aiempaa enemmän YK:ssa, erityisesti sen turvallisuusneuvostossa, mutta myös alueellisissa kansainvälisissä järjestöissä. Kasvanut ymmärrys ilmastonmuutokseen liittyvien turvallisuusuhkien laajuudesta ja moninaisuudesta on lisännyt halua yhteistyöhön yli valtio-, hallinto-, ja tiederajojen sekä pyrkimystä tuoda poikkitieteellistä tutkimustietoa yhä tehokkaammin poliittisen päätöksenteon tueksi.
Yhä useampaan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaan on nyt sisällytetty tarve ilmastoriskiarviolle ja toimiville riskienhallintatoimille, vaikkakin vielä muutamia vuosia sitten turvallisuusneuvostoa ei nähty sopivana paikkana ilmastoturvallisuuskysymyksille. Pääasiassa ryhmä turvallisuusneuvoston ei-pysyviä jäsenmaita on nostanut ilmastoturvallisuuden kehittämisen tarpeen neuvoston poliittiselle agendalle perustamalla Ilmaston ja turvallisuuden ystävyysryhmän ja järjestämällä lukuisia aihetta käsitteleviä seminaareja.
 
Konkreettisena kehitysaskeleena YK:n poliittisten asioiden yksikön alaisuuteen perustettiin Ilmastoturvallisuusmekanismiksi nimetty koordinaatiotoiminto. Mekanismin tehtävänä on yhdistää YK:n eri elimistä saatua informaatiota itsenäiseen tutkimustietoon ja tuottaa kokonaisvaltaiseen tarkasteluun pyrkiviä riskiarvioita politiikkapäätösten tueksi. Monien alojen osaajista koottu itsenäinen asiantuntijatyöryhmä tukee mekanismin toimintaa tuottamalla esimerkiksi riskiarvioita sekä riskienhallinnan strategioita.
 
Myös useissa alueellisissa järjestöissä halu kehittää ilmastonmuutokseen liittyvien uhkien ehkäisyä ja uhkiin vastaamista on lisääntynyt. Afrikan unioni, Arabiliitto, EU ja Karibian yhteisö (CARICOM) ovat järjestäneet ilmastoa ja turvallisuuskysymyksiä käsitteleviä seminaareja ilmastonmuutoksen ja rauhan tai vesikysymysten ja turvallisuuden yhteyksistä. Usein nämä ovat johtaneet strateginen esityksen tai toimintasuunnitelman laatimiseen.
Meillä Suomessa ilmastoturvallisuus on noussut esille etenkin viranomaisraporteissa ja esimerkiksi kansallisen maanpuolustuskurssimme ohjelmaan on asia sisällytetty ensimmäistä kertaa. Lukuisissa viranomaisraporteissa on käsitelty ilmastonmuutosta, siihen liittyviä riskejä ja niihin varautumista. Valtioneuvoston Sää- ja ilmastoriskit Suomessa  -raportissa tarkasteltiin yhteiskuntaamme vaikuttavia sää- ja ilmastoriskejä pyrkien esittämään keinoja riskeihin varautumiseen ja sopeutumiseen eri hallinnon tasoilla. Kansallisessa riskiarviossa 2018 arvioitiin ilmastonmuutoksen aiheuttamia suoria ja epäsuoria vaikutuksia ympäristöömme, talouteemme ja yhteiskuntaamme. Kokonaisresilienssi ja turvallisuus: tasot, prosessit ja arviointi -raportissa ilmastoturvallisuus nostettiin yhdeksi entistä keskeisemmin huomioitavaksi osa-alueeksi suomalaisessa kokonaisturvallisuusviitekehyksessä.
 
Ilmastoturvallisuuden kehitys vuonna 2019
 
Ilmastoturvallisuuden kehityksessä vuosi 2019 on merkityksellistä aikaa. Viimeaikaiset pienet edistysaskeleet YK:ssa, alueellisissa kansainvälisissä järjestöissä ja eri maissa tarvitsevat tukea. YK:n ilmastokoordinaatiomekanismin onnistumiset tai epäonnistumiset saattavat olla merkityksellisiä siinä, miten ilmastoturvallisuuskysymysten käsittely monissa eri järjestöissä ja toiminnoissa kehittyy. Pidemmän aikavälin näkökulmasta ilmastopolitiikan tulevia suuntaviivoja määrittelevät korkeantason kansainväliset konferenssit kuten Climate Summit 2019 sekä Korkean tason poliittinen foorum 2019 tarjoavat hyviä mahdollisuuksia ilmastoturvallisuuden edistämiseen ja sisällyttämiseen kehitystavoitteisiin.
 
Positiivisena voidaan pitää tämän vuoden alkupuolella järjestettyä kahta kansainvälistä tapahtumaa, joissa ilmasto ja turvallisuus olivat merkittävästi esillä. Helmikuussa Münchenin turvallisuuskonferenssissa ilmastonmuutos nostettiin ensimmäistä kertaa konferenssin historiassa tapahtuman pääistuntojen ohjelmaan. Haagissa niin ikään helmikuussa järjestetyssä kansainvälisessä ilmastoturvallisuuskonferenssissa The Planetary Security Conference 2019 tarkasteltiin askelia, joita ilmastoturvallisuudessa on otettu sekä pohdittiin, miten välitöntä apua tarvitsevia alueita - Irakia, Chad-järven aluetta, Malia ja Karibian saaria - voitaisiin paremmin tukea. Haagin konferenssissa perustettiin myös ensimmäinen kansainvälinen sotilaallinen komitea IMCCS koordinoimaan sitä, miten puolustusvoimat voisivat paremmin tukea ilmastoturvallisuuden lisäämistä omilla toimillaan.
 
Suomi ja ilmastoturvallisuus
 
Suomelle ja suomalaisille toimijoille poliittinen huippuvuosi 2019 tarjoaa erityisiä mahdollisuuksia ilmastoturvallisuuden suuntaviivojen hahmottelemiseen.
Ilmastonmuutos on asia, joka tuoreen ministeriöiden kansliapäälliköiden yhteisen julkaisun mukaan vaatii tulevalla vaalikaudella pikaisia toimia niin Suomessa kuin globaalilla tasolla. Välttämättömän ja yhä akuutimman sopeutumistarpeen lisäksi ilmastonmuutos luo Suomelle ja suomalaisille toimijoille myös mahdollisuuksia uusien ratkaisujen, toimintatapojen ja investointien muodossa. Esitänkin laajan turvallisuuden alan toimijoille kysymyksen: Miten yhdistämme ilmastoturvallisuuden kehityksen entistä paremmin suomalaiseen osaamiseen esimerkiksi ilmastotieteen ja teknologian, rauhanvälityksen ja rauhantyön, kehitysyhteistyön ja arktisen osaamisen aloilla?
 
Nyt on meillä erityinen mahdollisuus nostaa ilmastoturvallisuuden kehitys keskusteluun sekä kansallisesti että EU-tasolla.