WISEn uusi kokonaisvaltaista kriisinhallintaa käsittelevän kirja "Ääniä Afrikasta – Puheenvuoroja rauhasta ja turvallisuudesta" julkistetaan 20.1. webinaarissa Teamsissä. Kirja tehtiin jälleen kerran yhteistyössä CMC Finlandin kanssa.

Kirjan ovat toimittaneet kokeneet toimittajat Anuliina Savolainen ja Anna Starckman, jotka ovat onnistuneet kiinnostavalla tavalla esittelemään suomalaisten siviili- ja sotilaallisen kriisinhallinnan, humanitaarisen toiminnan sekä rauhantyön ja -välityksen asiantuntijoiden kokemuksia ja näkemyksiä toiminnastaan Afrikassa. Kirjaan on myös haastateltu afrikkalaisia asiantuntijoita, jotka nostavat esiin omia näkemyksiään rauhasta ja turvallisuudesta Afrikassa.

Miksi halusimme keskittyä Afrikkaan? Tähän on oikeastaan kuusi syytä. Ensinnäkin Afrikka on tärkeä meille kaikille eurooppalaisille. Euroopan unioni pyrkii voimakkaasti kehittämään yhteistyötään ja kumppanuuttaan Afrikan unionin ja sen jäsenmaiden kanssa. Toiseksi Afrikka on noussut tärkeään asemaan myös Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Keväällä 2021 valtioneuvosto hyväksyi Suomen Afrikka-strategian, jonka tavoitteena on kehittää edelleen Suomen Afrikka-politiikan kokonaisvaltaisuutta ja johdonmukaisuutta. Kolmanneksi meillä suomalaisilla on paljon eri alojen kokemusta, osaamista ja yhteistyötä eri Afrikan maiden ja kansalaisten kanssa. Monilla kansalaisjärjestöillä on erilaisia rauhanrakennus-, ihmisoikeus, tasa-arvo- ja demokratiaprojekteja Afrikassa, joissa paikalliset asukkaat ovat mukana aktiivisina kumppaneina. Useat Afrikan maat ovat olleet mukana Suomen kehitysyhteistyössä jo vuosikymmenten ajan. Neljänneksi useat maailmanlaajuiset ongelmat, esimerkiksi ilmastonmuutos ja sen seuraukset, ovat kurittaneet erityisesti Saharan eteläpuoleisen Afrikan maita rankalla kädellä. Viidenneksi monissa asiantuntevissa arvioissa uskotaan, että tulevaisuudessa Afrikan mantereella nähdään aiempaa useampia kansainvälisiä kriisinhallintaoperaatioita. Kuudenneksi on muistettava, että Afrikka ei ole pelkästään sodista ja hädästä kärsivä maanosa, vaan siellä on paljon positiivista ja hyvää käynnissä, jota on syytä esitellä. Kansalaisyhteiskunta ja sen monet eri tahot, erityisesti naisjärjestöt, ovat monessa Afrikan maassa voimakkaita ja saavat paljon aikaan. Muutos parempaan on nähtävillä ja sitä haluamme tukea.

Webinaarissa osa kirjan kirjoittajista esittelee näkemyksiään ja kokemuksiaan työstä rauhan ja turvallisuuden eteen Afrikassa.

Ilmoittautumiset 19.1. mennessä viereisestä linkistä tai meilillä osoitteeseen [email protected]. Otsikkoon maininta Afrikka. Ilmoittautuneille lähetetään Teams-linkki.

Webinaaria ei tallenneta.

Ohjelma

15.00                 Avaus ja kirjan tausta
                           Anne Palm, toiminnanjohtaja, WISE

15.10                 Ääniä Afrikasta -kirjan sisältö
                           Anuliina Savolainen ja Anna Starckman, kirjan toimittajat

15.25                 Lyhyitä puheenvuoroja kirjaan kirjoittaneilta ja haastatelluilta asiantuntijoilta

• Liisa Laakso, vanhempi tutkija, Pohjoismainen Afrikka-instituutti, Uppsala
• Tiina Kukkamaa-Bah, Saharan eteläpuolisen Afrikan yksikön päällikkö, CMI
• Pekka Reinikainen, kansainvälisen avustustoiminnan vaikuttamistyön ja viestinnän asiantuntija, Suomen Punainen Risti
• Nina Pelkonen, poliisineuvonantaja, UNMISS Etelä-Sudan (2017-18)
• Pia Horttanainen, Senior Legal Reform Advisor, EUCAP Somalia (2020-)
• Jouni Vainio, Itä-Afrikan valmiusjoukon sotilasneuvonantaja (2015-17) ja siviilineuvonantaja (2018-21)
• Mia Rahunen, suunnittelujohtaja, EUCAP Sahel Mali

                          
​                           Kysymyksiä ja keskustelu

16.45                 Kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan tulevaisuus Afrikassa
                           Kirsi Henriksson, johtaja, CMC
​
17.00                 Seminaarin päätös

Bosnian raskaassa sodassa 1990-luvun alkupuolella kuoli yli 100 000 ihmistä, joista suurin osa oli bosniakkeja. Daytonin rauhansopimuksessa vuonna 1995 maa jaettiin pääosin bosniakkien ja kroaattien asuttamaan Bosnia-Hertsegovinan federaatioon ja enimmäkseen serbien asuttamaan serbitasavaltaan.
 
Kesällä 2021 Bosnia-Hertsegovinassa puhkesi vakavin poliittinen kriisi sitten Bosnian sodan päättymisen, kun serbitasavalta kovensi uhkauksiaan irtautumisesta muusta valtiosta. Serbitasavallan johtaja Milorad Dodik on puhunut jopa oman armeijan perustamisesta. Monet kansainväliset tarkkailijat Bosnia-Hertsegovinan korkean edustajan Christian Schmidtin johdolla ovat varoittaneet uuden konfliktin riskistä.
 
Onko uuden sodan uhka Balkanilla todellinen? Mitä on tehtävissä? Onko kansainvälisellä yhteisöllä, erityisesti YK:lla, EU:lla ja Etyjillä mahdollisuuksia puuttua tilanteeseen, lievittää jännitystä ja edistää rauhaa? Voiko Suomi tehdä jotain?
 
Aika                    8.12.2021 kello 14.00 - 15.30
Paikka                Teams (linkki lähetetään ilmoittautuneille)
Ohjelma
14.00  Seminaarin avaus
            Tarja Kantola, puheenjohtaja, WISE
14.10  Mitä Bosnia-Hertsegovinassa tapahtuu ja mitä kansainvälinen yhteisö voi tehdä?
            Olli Kantanen, apulaisosastopäällikkö, Eurooppa-osasto, ulkoministeriö
            Keskustelu
14.40  Paneelikeskustelu: Mitä voidaan tehdä Bosnia-Hertsegovinan poliittisen tilanteen                          parantamiseksi ja konfliktin estämiseksi?
            Emma Hakala, tutkija, Ulkopoliittinen instituutti
            Nina Suomalainen, toiminnanjohtaja, Justice Rapid Response, ETYJin Bosnia-                                  Hertsegovinan operaation varapäällikkö 2012-15
            Pilvi Torsti, dosentti, Mostarin United World College -lukion perustaja ja taustasäätiön                  hallituksen puheenjohtaja
15.30  Seminaarin päätös

Ilmoittautumiset 3.12. mennessä viereisestä linkistä. Maininta B-H seminaari.

WISEn Turvallisuuspoliittinen akatemia 2021 järjestetään virtuaalisesti 4.-5.11. kello 9.00 - 12.00  Zoomissa.

​Akatemia jakaantuu viime vuoden tapaan neljään eri sessioon (1 + 2 torstaina 4.11. ja 3 + 4 perjantaina 5.11.). Tänä vuonna aiheina ovat
1. Euroopan turvallisuus
2. Kriisinhallinnan tulevaisuus
3. Ei turvallisuutta ilman kehitystä ja rauhaa
4. Pysyvän rauhan mahdollisuus

Puhujat ovat aiempien vuosien mukaisesti alansa huippuasiantuntijoita. 

Akatemian lopussa ulkoministeri Pekka Haavisto on lupautunut antamaan katsauksen Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.

ILMOITTAUTUMISET 2.11. mennessä vieressä olevan ilmoittautumislinkin kautta tai sähköpostilla osoitteeseen [email protected], otsikkoon maininta "Turvallisuuspoliittinen akatemia 2021". Lähetämme ilmoittautuneille ZOOM-linkin kaksi päivää ennen akatemiaa.

WISE TURVALLISUUSPOLIITTINEN AKATEMIA 2021                                        
4.-5.11.2020 klo 9.00 – 12.00
                                                                                 
Webinaari Zoomissa (linkki lähetetään ilmoittautuneille)
 
Ohjelma

Torstai 4.11.      
                                                      
0900-0910        AKATEMIAN AVAUS

• Anne Palm, toiminnanjohtaja, WISE
  
  

0910-1030         EUROOPAN TURVALLISUUS
- mikä meitä uhkaa ja miten siihen tulisi valmistautua?
Euroopan unionissa keskustellaan unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tulevaisuudesta. Ranska on esittänyt tiivistä puolustusyhteistyötä. Käynnissä olevissa EU:n Strategisen kompassin valmisteluissa kehitetään kriisinhallinnan välineitä paremmin vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin ja tuleviin haasteisiin.
Mitkä ovat ne turvallisuusuhat, joihin unioni pyrkii vastaamaan? Miten EU kehittää kriisinhallintaansa? Jäävätkö siviilitoimet sotilaallisten toimien jalkoihin?

• Sofie From-Emmesberger, osastopäällikkö, Afrikan ja Lähi-idän osasto, ulkoministeriö (EU:n poliittisten ja turvallisuusasiain komitean (PSC) pysyvä puheenjohtaja lokakuun alkupuolelle saakka)
• Katariina Mustasilta, tutkijatohtori, Ulkopoliittinen instituutti
• Kommenttipuheenvuoro: Juha Pyykönen, VTL, prkenr evp, turvallisuustutkija
  
  

1030-1035         Tauko

1035-1200         KRIISINHALLINNAN TULEVAISUUS
- onko kansainvälinen kriisinhallinta tullut tiensä päähän?

Kansainvälisen yhteisön vetäytyminen hyvinkin nopeasti Afganistanista elokuun lopulla on herättänyt monia kommentteja ja kysymyksiä. Nyt arvioidaan maailmanlaajuisesti kriisinhallinnan ja muiden kansainvälisten interventioiden vaikutuksia ja soveltuvuutta kompleksisissa toimintaympäristöissä. Pelkkään sotilaalliseen voimaan rakentuvan toiminnan heikkoudet ovat tulleet esiin. Paikallisten tarpeet sivuutetaan usein toissijaisina.   

Mikä on mennyt pieleen? Pitääkö kansainväliset interventiot rakentaa kokonaan uudelle pohjalle ja ajattelulle? Miten paikallisten tarpeet huomioidaan?

• Jyrki Ruohomäki, johtava asiantuntija, Kriisinhallintakeskus CMC
• Tyyne Karjalainen, tutkija, Ulkopoliittinen instituutti
• Kommenttipuheenvuoro: Markko Kallonen, projektikoordinaattori (EUCTI), Centre for European Perspective, Slovenia

 
Perjantai 5.11.

0900-0910         YHTEENVETO EDELLISELTÄ PÄIVÄLTÄ

• Anne Palm, toiminnanjohtaja, WISE
  
  

0910-1025         EI TURVALLISUUTTA ILMAN KEHITYSTÄ JA RAUHAA
- miten kehityksellä tuetaan kestävää rauhaa?
Pitkittyneet ja monisyiset kriisit haastavat ihmisten, yhteisöjen ja yhteiskuntien toimintakykyä eri puolilla maailmaa. Myös kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja rauhantyön on pystyttävä vastaamaan entistä koordinoidummin, kokonaisvaltaisemmin ja tehokkaammin kriisien keskellä elävien ihmisten tarpeisiin. Tähän tarvitaan nykyistä tiiviimpää yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
Miten vahvistetaan kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja rauhantyön välisen yhteistyön johdonmukaisuutta ja täydentävyyttä? Miten huomioidaan aiempaa paremmin paikallisten ihmisten tarpeet ja toiveet? Pystytäänkö sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan toimijoiden kanssa tekemään yhteistyötä?

• Anisa Doty, VTT, Anisa Doty Resolutions
• Jouni Hemberg, toiminnanjohtaja, Kirkon Ulkomaanapu
  
  

1025-1030         Tauko

1030-1130         PYSYVÄN RAUHAN MAHDOLLISUUS
- miten rauhaa rakennetaan?
Konfliktit muodostavat suuren uhkan ihmisille ja niiden haittavaikutukset saattavat ulottua pitkälle konfliktin loppumisen jälkeiseen aikaan. Rauhanrakentaminen ei ole helppoa ja usein siinä unohtuu paikallisten oma ääni. Kaikki sanovat haluavansa rauhaa, mutta sen aikaansaaminen ei usein näytä onnistuvan. Naiset ja nuoret jäävät helposti taka-alalle, kun miehet neuvottelevat ja sopivat rauhasta.
Onko mahdollista luoda maailmaa, jossa vallitsee rauha? Mikä on kansalaisyhteiskunnan rooli? Mikä on naisten ja nuorten rooli?

• Janne Taalas, CEO, Crisis Management Initiative – Martti Ahtisaari Foundation
• Jaana Hirsikangas, toiminnanjohtaja, Suomen UN Women
  
  

1130-1150         AJANKOHTAINEN KATSAUS SUOMEN ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKKAAN

• Pekka Haavisto, ulkoministeri
  
  

1150-1200         AKATEMIAN PÄÄTÖS

• Tarja Kantola, puheenjohtaja, WISE

Tallenne kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan seminaarista ’Kriisinhallinnan tulevaisuus: voidaanko Afganistanin kokemuksista oppia jotain?’ 15.9. on nyt katsottavissa YouTubesta: https://www.youtube.com/watch?v=3Rq7tnxb2dA

Yhteenveto tilaisuudesta löytyy täältä.

Seminaarin järjestävät Laajan turvallisuuden verkosto WISE, Kriisinhallintakeskus CMC Finland, Puolustusvoimien kansainvälinen keskus FINCENT, Poliisiammattikorkeakoulu POLAMK sekä Raja- ja merivartiokoulu.

Kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan seminaari
15.9.2021 klo 13.00-16.30
Zoom
 
KRIISINHALLINNAN TULEVAISUUS - VOIDAANKO AFGANISTANIN KOKEMUKSISTA OPPIA JOTAIN?
 
Kansainvälinen kriisinhallinta koki suuren kolauksen, kun Taliban otti hyvin nopeasti uudelleen vallan Afganistanissa ja uhkaa mitätöidä 20 vuoden sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan saavutukset siellä.
 
Suomi on aktiivisesti tukenut Afganistanin kehitystä niin kehitysyhteistyön kuin kriisinhallinnan kautta. Lukuisat suomalaiset siviilit palvelivat Euroopan unionin poliisioperaatiossa EUPOL Afghanistanissa, joka tuki Afganistanin hallituksen uudistusponnisteluja siviilipoliisin rakentamiseksi Afganistaniin vuosina 2007-2016. Suomi oli myös mukana sotilaallisen kriisinhallinnan NATO-johtoisissa ISAF (2002-2014) ja RSM (2012-2021) -operaatioissa.
 
Mikä meni vikaan Afganistanissa? Tehdäänkö kriisinhallintaa liian kansainvälisen yhteisön intressien ohjaamana? Toteutuuko paikallinen omistajuus? Tehtiinkö Afganistanissa tarpeeksi siviilikriisinhallintaa? Mikä on sotilaallisen kriisinhallinnan rooli tulevaisuudessa? Miten voimme toimia aiempaa kokonaisvaltaisemmin, yhteistyössä paikallisen väestön, kansalaisjärjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa? Mitä tästä kaikesta voidaan oppia?
 
Ohjelma
 
1300                Seminaarin avaus
Anne Palm, toiminnanjohtaja, WISE
Kirsi Henriksson, johtaja, CMC Finland
 
1315                Kriisinhallinta osana Suomen ulkopolitiikkaa:
Kriisinhallinnan parlamentaarisen komitean suuntaviivat Suomen osallistumiselle kansainväliseen kriisinhallinta
Johanna Sumuvuori, ulkoministeri Haaviston valtiosihteeri, ulkoministeriö
 
1345                Epäonnistuiko kansainvälinen kriisinhallinta Afganistanissa?
Olli Ruohomäki, vieraileva johtava asiantuntija, Ulkopoliittinen instituutti
 
1415                Keskustelu
 
1445                Tauko
 
1500                Paneelikeskustelu: Mitä oppeja Afganistanista?
Neljän Afganistanissa palvelleen kokeneen asiantuntijan näkökulmia ja kokemuksia kokonaisvaltaisesta kriisinhallinnasta Afganistanissa
Moderaattori: Anne Palm, WISE
Puhujat:
- evl Pasi Autio, taktiikan opettaja, Maanpuolustuskorkeakoulu (13 kk tiedusteluryhmän johtajana ISAF-operaatiossa, kriisinhallintaoperaatioihin ml. ISAF ja RSM liittyvät koulutus- ja suunnittelutehtävät kotimaassa yhteensä noin 6,5 vuotta)
- Pekka Kokkonen, ylikomisario, Poliisi (poliisiasiantuntijana yhteensä 3,5 vuotta, ISAF, EUPOL, UNAMA)
- Pia Stjernvall, suurlähettiläs, ulkoministeriö (EUPOL Afghanistan Head of Mission 2014-2016)
- Johanna Valenius, johtava asiantuntija, CMC (ihmisoikeus-, tasa-arvo- ja rule of law -asiantuntijana yhteensä 8 vuotta, (EUPOL, IDLO)
 
1615                Tulevaisuuspuheenvuoro: Afganistanin oppien merkitys tulevaisuuden kriisinhallinnan suunnittelussa
Jyrki Ruohomäki, johtava asiantuntija, tutkimus-, kehitys- ja tilannekuvayksikkö, CMC
 
1630                Seminaarin päättäminen
Evl Niclas von Bonsdorff, johtaja, FINCENT

***

Ilmoittautumiset vieressä olevasta linkistä ta sähköpostiilla osoitteeseen [email protected] 13.9. mennessä. Ilmoittautuneille lähetetään ZOOM-linkki, jonka kautta voi osallistua seminaariin.

Euroopan unionin uusi ulko- ja turvallisuuspoliittinen instrumentti Euroopan rauhanrahasto (European Peace Facility) otettiin käyttöön 22.3.2021. Mistä on kyse? Viekö EU aseita kriisialueille? Ehkäistäänkö rahaston avulla konflikteja? Missä kaikkialla toimitaan?
​
WISEn turvallisuuspoliittisessa webinaarissa 29.4.2021 keskusteltiin rahastosta ja siihen liittyvistä huolista, haasteista ja riskeistä. Pääpuheenvuoron 'Mistä Euroopan rauhanrahastossa on kyse?' käytti tutkijatohtori Katariina Mustasilta Ulkopoliittisesta instituutista. Kommenttipuheenvuorot käyttivät turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikön päällikköSari Rautio ulkoministeriöstä ja toiminnanjohtaja Laura Lodenius Rauhanliitosta. Webinaariin osallistui vajaa 40 aiheesta kiinnostunutta henkilöä.

WISEN WEBINAARI 22.3. KLO 16-18: MIHIN SUOMEN KRIISINHALLINTA ON MENOSSA?

WISE järjesti webinaarin 'Mihin Suomen kriisinhallinta on menossa?' 22.3.2021. Kriisinhallinnan parlamentaarisen komitean työ ja suositukset julkaistiin edellisen viikon lopulla ja webinaarissa esiteltiin komitean mietintöä ja käytiin siitä ja Suomen kriisinhallinnan tulevista linjauksista aktiivista keskustelua.

Seminaarin avasi WISEn toiminnanjohtaja Anne Palm, joka esitteli WISEn kantoja kriisinhallintaan. Pääpuheenvuoron käytti kriisinhallinnan parlamentaarisen komitean puheenjohtaja Johanna Sumuvuori, joka toimii ulkoministerin valtiosihteerinä ulkoministeriössä. 
Sumuvuori esitteli komitean mietinnön ja erityisesti sen suositukset Suomen kriisinhallinnan - niin sotilaallisen kuin siviilikriisinhallinnan - kehittämiseksi jatkossa.
​
Sumuvuoren jälkeen Kriisinhallintakeskus CMC Finlandin johtaja Kirsi Henriksson puhui siviilikriisinhallinnan  ja Suomen Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Mauri Koskela sotilaallisen kriisinhallinnan tulevista näkymistä mietinnön pohjalta.

Seminaarin päätteeksi turvallisuustutkija, VTL, prikaatikenraali evp Juha Pyykönen kertoi näkemyksistään kriisinhallinnan vaikuttavuuden lisäämiseksi.

Webinaariin osallistui lähes 80 osanottajaa ja keskustelu oli ajoittain erittäin aktiivista.

WISEn vuosittainen korkeatasoinen Turvallisuuspoliittinen akatemia järjestetään ensimmäistä kertaa verkossa. Kahtena päivänä klo 9-12. Neljä sessiota: kriisinhallinta, rauhanrakentaminen, konfliktinehkäisy ja inhimillinen turvallisuus. Kovan tason puhujat.

Ennakkoilmoittaudu 16.11. mennessä osoitteessa [email protected]. Ainoastaan ilmoittautuneille lähetetään osallistumislinkki. Tilaisuutta ei tallenneta eli sitä voi seurata ainoastaan suorana.

Kannattaa tulla mukaan yhteen syksyn mielenkiintoisimmista tapahtumista!

Ohjelma:

Torstai 19.11.

0900-0910 AKATEMIAN AVAUS
Anne Palm, toiminnanjohtaja, WISE

0910-1030 KRIISINHALLINTA
– kriiseistä toipuvien maiden avustaminen yhteiskunnan jälleenrakentamisessa

Kriisinhallinnan tulevaisuutta pohditaan niin Suomessa kuin EU:ssakin. EU:n pari vuotta sitten hyväksymä siviilikriisinhallinnan kompakti odottaa jäsenmaiden toimeenpanoa. Suomessa parlamentaarinen komitea keskustelee kriisinhallinnan tavoitteiden linjauksista.

Miten Euroopan turvallisuuspoliittinen tilanne heijastuu Euroopan ulkopuolella tehtävään kriisinhallintaan? Mitkä Euroopan sisäiset poliittiset linjaukset ohjaavat kriisinhallinnan suuntaan ja toimia? Mikä on paikallisen omistajuuden sekä paikallisten haasteiden rooli kriisinhallinnan toimintakentässä? Miten EU kehittää kriisinhallintaansa? Mitä Suomi tekee nyt ja mitä sen tulisi tehdä tulevaisuudessa? Miltä tämä kaikki näyttäytyy operaation näkökulmasta?

Teemu Tammikko, vanhempi tutkija, UPI, dosentti, Tampereen yliopisto
Antti Häikiö, Senior Strategic Advisor, Civilian CSDP, EEAS
Mia Rahunen, Head of Planning, Evaluation, Reporting and Analysis, EUCAP Sahel Mali

1030-1035 Tauko

1035-1200 RAUHANRAKENTAMINEN
– kestävä rauha edellyttää kaikkien osallistumista rauhanrakentamiseen

Konfliktien kompleksisuus vaatii kriisinhallinnan ja rauhanrakennuksen toimijoilta joustavuutta ja sopeutumiskykyä (adaptiivisuutta), jatkuvaa kykyä analysoida ja monitoroida omaa toimintaansa ja tarvittaessa muuttaa sitä nopeastikin. Keskeisenä pysyvien ratkaisujen avaimena konflikteihin on paikallisen omistajuuden ja osallistumisen keskeinen asema. Monitahoisissa konflikteissa paikallisilla toimijoilla on mahdollisuus vaikuttaa positiivisesti muutokseen omissa yhteiskunnissaan.

Miten eri toimijat pystyvät vastaamaan rauhanrakennuksen näkökulmasta nopeasti muuttuvan toimintaympäristön haasteeseen? Mikä on naisten rooli rauhanrakentamisessa ja miten sitä pystytään vahvistamaan? Miten Suomi toimii rauhanrakennuksessa? Mikä on kansalaisjärjestöjen rooli?

Tanja Viikki, johtava rauhantyön asiantuntija, Felm
Teemu Turunen, Rauhanvälityskeskuksen päällikkö, Ulkoministeriö
Johanna Poutanen, Naiset ja rauhanvälitys -tiimin johtaja, CMI

Perjantai 20.11.

0900-0910 YHTEENVETO EILISELTÄ
Anne Palm, toiminnanjohtaja, WISE

0910-1030 KONFLIKTINEHKÄISY
– syttymättä jäänyt konflikti säästää ihmishenkiä

Konfliktit muodostavat suuren uhkan ihmisille ja niiden haittavaikutukset saattavat ulottua pitkälle konfliktin loppumisen jälkeiseen aikaan. Konfliktien ennaltaehkäisy on huomattavasti halvempaa kuin konfliktien jälkeinen jälleenrakennus ja toipumisprosessi.

Miten konflikteja pystytään ehkäisemään? Mikä on kansalaisyhteiskunnan rooli? Miten konfliktinestojärjestelmiä rakennetaan? Miten demokratiaa ja ihmisoikeuksia vahvistamalla ehkäistään konflikteja? Mitä Suomi tekee konfliktien ehkäisemiseksi?

Laura Davis, Senior Advisor, European Peacebuilding Liaison Office (EPLO)
Tuula Yrjölä, suurlähettiläs, Etyjin vt. pääsihteeri ja Etyjin konfliktinestokeskuksen johtaja
Tomi Järvinen, kansainvälisen työn päällikkö, Kirkon Ulkomaanapu

1030-1035 Tauko

1035-1140 INHIMILLINEN TURVALLISUUS
– kyse on meidän kaikkien turvallisuudesta

Inhimillinen turvallisuus tarkoittaa meidän kaikkien turvallisuutta, jossa keskiöön on nostettu ihminen. Historiallisesti kansalaisten turvallisuus on pyritty takaamaan valtiolähtöisesti, mutta tänä päivänä huomio keskittyy myös yksilön kokemaan turvallisuuden tunteeseen ja siihen, mistä elementeistä se koostuu.

Miten siirrymme kovasta turvallisuudesta inhimilliseen turvallisuuteen? Miten Suomi kehittää sisäistä turvallisuuttaan? Miten saamme kansalaiset mukaan kehittämään omaa turvallisuuttaan?

Ari Evwaraye, strategiapäällikkö, Sisäministeriö
Laura Sumari, väitöskirjatutkija, EuroStorie/Helsingin yliopisto
Eva Biaudet, kansanedustaja

1140-1155 AJANKOHTAINEN KATSAUS ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKKAAN
Johanna Sumuvuori, ulkoministerin valtiosihteeri, Ulkoministeriö

1155-1200 AKATEMIAN PÄÄTÖS
Tarja Kantola, puheenjohtaja, WISE

Kriisinhallintaseminaarin puhujia ja järjestäjiä.

WISEn, CMC Finlandin, FINCENTin, Poliisiammattikorkeakoulun ja Raja- ja merivartiokoulun 23.9.2020 järjestämä Naiset kriisejä hallitsemassa - päätöslauselma 1325:n 20 vuosikymmentä -seminaarin raportti ja tallenne ovat valmiina.

Seminaarin kirjallinen raportti löytyy täältä.

Seminaarin tallenne löytyy täältä.
​

NAISET KRIISEJÄ HALLITSEMASSA – YK:N PÄÄTÖSLAUSELMA 1325 TÄYTTÄÄ 20 VUOTTA
 
Seminaarin järjestävät Laajan turvallisuuden verkosto WISE ja Kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan osaamiskeskus (jonka muodostavat Kriisinhallintakeskus CMC Finland, Puolustusvoimien kansainvälinen keskus FINCENT,  Poliisiammattikorkeakoulu sekö Raja- ja merivartiokoulu).

Maailmassa on paljon kriisejä, joita pyritään ratkaisemaan monin eri keinoin. Kokonaisvaltaisessa kriisinhallinnassa pyritään huomioimaan kriisien monimutkaistuminen ja kompleksisuus, etsimään erilaisia keinoja ongelmien ratkaisuun ja parantamaan eri toimijoiden yhteistyötä.
 
Kokonaisvaltaisessa kriisinhallinnassa pyritään siis yhdistämään voimia ja löytämään uudenlaisia ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin. Kukaan ei pärjää yksin, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä.

Kriisinhallinta on perinteisesti pitkälti ollut miesten toimintaa. Naisia kuitenkin tarvitaan mukaan kriisien hallintaan siinä missä miehiäkin. Naisten osaamista ja ammattitaitoa sekä usein hieman erilaista näkökulmaa ongelmien ratkaisuun tarvitaan kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan eri osa-alueilla.
 
Naiset ovat mukana kaikilla kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan eri alueilla: siviili- ja sotilaallisessa kriisinhallinnassa, kehitysyhteistyössä, humanitaarisessa ja pelastustoiminnassa sekä rauhanrakennuksessa ja -välityksessä. Naiset toimivat aktiivisesti rauhanrakentamiseksi myös kriisialueilla.
 
Lokakuussa 2000 YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi ensimmäisen naisten asemaa ja roolia turvallisuudessa käsittelevän päätöslauselman 1325, Naiset, rauha ja turvallisuus. Tarkoituksena oli nostaa esiin sotien ja kriisien jalkoihin usein jäävät naiset ja heidän kärsimyksensä. Mutta tavoitteena oli myös korostaa naisten aktiivista ja erittäin tarpeellista roolia konfliktien ratkaisemisessa ja kriisien hallitsemisessa.
 
Suomi oli ensimmäisten joukossa tukemassa tätä päätöslauselmaa. Ei ainoastaan sanoin, vaan myös teoilla. Viiden vuoden välein laadittavissa kansallisissa 1325-toimintaohjelmissa (NAP) määritellään konkreettisesti mitä Suomi tekee naisten aseman vahvistamiseksi rauhan ja turvallisuuden kysymyksissä ja arvioidaan, kuinka tässä työssä on edistytty edellisestä toimintaohjelmasta.
 
Siviilikriisinhallinnassa Suomi edustaa maailman huippua naisten osallistumisen suhteen. Noin 40% Suomen siviilikriisinhallinnan eri tehtäviin lähettämistä asiantuntijoista on naisia. Suomalaiset naiset ovat myös hyvin edustettuina humanitaarisessa työssä, kehitysyhteistyössä ja rauhanvälityksessä sekä sotilaallisessa kriisinhallinnassa.

Seminaaria voi seurata livenä osoitteessa https://www.webcasting.fi/cmcfinland/9Swh65Ls/
 
Ohjelma:
 
13.00            Seminaarin avaussanat
                      Kirsi Henriksson, CMC Finlandin johtaja
13.15            Mitä naiset tuovat kokonaisvaltaiseen kriisinhallintaan?
                      Johanna Suhonen, tutkija
                      Keskustelu
13.45            YK:n toiminta naisten roolin vahvistamiseksi kriisinhallinnassa
                      Katja Pehrman, Senior Advisor, UN Women
14.15            Women, Peace and Security: Women in Crisis Management
                      Clare Hutchinson, Special Representative for Women, Peace and Security, NATO
14.45            Tauko
15.00            Paneelikeskustelu:  Naiset kriisejä hallitsemassa – mikä on muuttunut?
                      Moderaattori Anne Palm, toiminnanjohtaja, WISE
                      Keskustelijat:
                      Hanne Dumur-Laanila/FINCENT
                      Anne Mäki-Rahkola/Naiset kriisejä hallitsemassa -kirjan kirjoittaja
                      Tarja Raappana/Poliisi
                      Ville Savoranta/CMC
                      Paula Tarvainen/Kirkon Ulkomaanapu
16.00            Seminaarin päätössanat
                      Harri Uusitalo, johtaja, FINCENT