​WISE järjestää vaalikeskustelun sodan rauhan ja turvallisuuden kysymyksistä 27.2. kello 16-18 Keskustakirjasto Oodin Maijansalissa.

Tilaisuudessa keskustellaan Ukrainan tilanteesta, Suomen Nato-jäsenyydestä, Euroopan ja Suomen turvallisuudesta sekä globaaleista ongelmista.

Tällä hetkellä mukaan keskusteluun ovat tulossa:
- Eva Biaudet, kansanedustaja, RKP
- Veronika Honkasalo, kansanedustaja, Vasemmistoliitto
- Inka Hopsu, kansanedustaja, Vihreät
- Sakari Puisto, kansanedustaja, Perussuomalaiset
- Hussein al-Taee, kansanedustaja, SDP
- Sofia Vikman, kansanedustaja, Kokoomus.

Odotamme mukaan myös muiden puolueiden edustajia. Päivitämme listaa koko ajan.

Keskustelun juontavat Jouni Hemberg (jäänyt juuri eläkkeelle Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtajan paikalta) ja Anne Palm (WISEn toiminnanjohtaja).

Yleisöllä on tilaisuuteen vapaa pääsy. Tervetuloa mukaan!

WISE järjestää jäsenjärjestönsä Pelastakaa Lapset ry:n kanssa seminaarin Kansallismuseossa  9.12.2022 kello 9-12, jossa tarkastellaan lasten haavoittuvaa asemaa konflikteissa.

​Seminaarin ohjelma löytyy täältä.
​

Ulkoministeriö järjesti yhdessä kumppaneidensa kanssa toisen kriisinhallintaa ja rauhanrakentamista esittelevän Kriisinhallinta NYT -tapahtuman tiistaina 29.11.2022 Helsingin Wanhassa Satamassa. Tapahtumaan osallistui kymmeniä kriisinhallinnan ja rauhanrakentamisen asiantuntijatahoja. Päivän aikana paikalla kävi useita satoja kokonaisvaltaisesta kriisinhallinnasta kiinnostunutta.

Esittelypisteillä pystyi tutustumaan kriisinhallinnan, rauhanrakentamisen ja humanitaarisen toiminnan parissa työskentelevien valtion, järjestökentän ja yritysmaailman toimijoiden työhön. Lisäksi päivän aikana oli mahdollisuus kuunnella alan asiantuntijoiden puheenvuoroja, paneelikeskusteluja ja kokemuksia kentältä. Kriisinhallintatehtävistä kiinnostuneilla oli hyvä  mahdollisuus myös keskustella kentällä palvelleiden kanssa.
​
WISE oli aktiivisesti mukana tapahtumassa. WISE järjesti paneelikeskustelun kokonaisvaltaisesta kriisinhallinnasta ja kaksi työpajaa mentorointiohjelmasta.

KOKONAISVALTAINEN KRIISINHALLINTA - TULOKSIA KRIISIALUEILLA KOULUTUKSEN AVULLA?
 
Laajan turvallisuuden verkosto WISE ja Kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan osaamiskeskus (Kriisinhallintakeskus CMC Finland, Puolustusvoimien kansainvälinen keskus FINCENT, Poliisiammattikorkeakoulu ja Raja- ja merivartiokoulu) järjesti paneelikeskustelun kokonaisvaltaisesta kriisinhallinnasta.
​
Taustaa keskustelulle: Suomi osallistuu hyviin moniin YK:n, EU:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen siviili- ja sotilaallisen kriisinhallinnan operaatioihin ja missioihin. Erityisesti EU on viime vuosina satsannut kohdealueen paikallisten turvallisuusalan toimijoiden koulutukseen yhteiskuntarauhan ja vakauden vahvistamiseksi. Suomi on lähettänyt monia asiantuntijoita näihin koulutustehtäviin.

Paneelikeskustelussa pohdittiin kriisinhallinnan kapasiteettien vahvistamista yleisesti ja koulutusta erityisesti – onko koulutus tehokas muutosteoria? Minkälaista vaikuttavuutta saavutamme kouluttamalla paikallisia turvallisuusalan toimijoita?

Keskustelun puhuivat:

• Kirsi Henriksson, johtaja, CMC Finland
• Evl. Niclas von Bonsdorff, johtaja, FINCENT
• Satu Koivu, Head of Police Component, UNFICYP

Moderaattorina toimi WISEn toiminnanjohtaja Anne Palm.

---

TYÖPAJAT MENTOROINTIOHJELMASTA

Esittelimme kahdessa tytöpajassa  WISEn Rauhan uralle - kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan mentorointiohjelmaa. Mentorointiohjelman esittelyn jälkeen työpajaan osallistujilla oli mahdollisuus jäädä keskustelemaan henkilökohtaisesti mentorointiohjelmassa mukana olleiden mentorien ja aktoreiden kanssa. Lisäksi työpajassa kerrottiin WISEn uudesta julkaisusta, jossa esitellään mentorointiohjelmaa ja sen viittä ensimmäistä vuotta.
 
WISEn Rauhan uralle - mentorointiohjelman tarkoituksena on syventää nuorten asiantuntijoiden osaamista kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan eri osa-alueista, muun muassa siviilikriisinhallinnasta, rauhanrakentamisesta ja humanitaarisesta toiminnasta. Ohjelman tavoitteena on lisätä dialogia asiantuntijoiden ja mentorointiohjelmaan osallistuvien aktoreiden välillä sekä jakaa ainutlaatuista kokemustietoa eteenpäin. Ohjelma pyrkii edistämään nuorten mahdollisuuksia kiinnittyä työelämään ja lisäämään heidän vaikutusmahdollisuuksiaan rauhan ja turvallisuuden kysymysten parissa.
 
Tilaisuudessa puhuivat WISEn rauhan ja turvallisuuden asiantuntija Satu Turpeinen ja korkeakouluharjoittelija Juho Pitkänen sekä mentorointiohjelmaan osallistuneita aktoreita ja mentoreita.
 
Lisätietoa mentorointiohjelmasta löydät www.widersecurity.fi
​

WISE järjesti perinteisen vuosittaisen Turvallisuuspoliittisen akatemian Helsingissä Bottan Topelius-kabinetissa (Museokatu 10, kolmas kerros) torstaina 17.11. kello 9.00-16.00. 

Tilanne Euroopassa on muuttunut hyvin radikaalisti. Venäjän aloittama laiton hyökkäyssota Ukrainaan on heikentänyt vakautta ja turvallisuutta merkittävästi. Miten Euroopan turvallisuutta voidaan vahvistaa?

Sodan ja Venäjän aggression seurauksena Suomi ja Ruotsi ovat muuttaneet perinteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa ja ovat enää yhden askeleen päässä Naton jäsenyydestä. Mitä Nato-jäsenyys merkitsee Suomelle ja minkälaisen jäsenen Nato saa Suomesta?

Sota ja valtava humanitaarinen kriisi vaikuttavat kymmenien miljoonien ihmisten elämään. Sodalla on myös valtavia globaaleja seurauksia, mm. se on aiheuttanut ruokakriisin, josta kärsitään eri puolilla maailmaa. Samaan aikaan nopeasti etenevä ilmastonmuutos ja monet muut kriisit maailmassa pahentavat satojen miljoonien ihmisten elinoloja kaikkialla maailmassa. Mitä voidaan ja pitäisi tehdä?

Näistä aiheista keskusteltiin WISEn Turvallisuuspoliittisessa akatemiassa 2022. 
​
Ohjelma       
 
0900-0945       Aamupala ja vapaamuotoista seurustelua

0945-1000       AKATEMIAN AVAUS
Anne Palm, toiminnanjohtaja, WISE

1000-1045       VENÄJÄN HYÖKKÄYSSOTA UKRAINASSA JA EUROOPAN TURVALLISUUS
Mikko Kinnunen, suurlähettiläs, Etyjin puheenjohtajan erityisedustaja Ukrainassa ja kolmikantaryhmässä

1100-1200       SUOMI JA NATO: MIHIN OLEMME MENOSSA, MITÄ ON EDESSÄ?
Klaus Korhonen, suurlähettiläs, Suomen erityisedustusto Natossa

1200-1300       Lounas

1300-1415       Paneelikeskustelu
SUOMI JA NATO: MINKÄLAISEN JÄSENEN NATO SAA SUOMESTA?
Johanna Rainio-Niemi, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto
Iro Särkkä, tutkijatohtori, Ulkopoliittinen instituutti
Antti Pihlajamaa, kapteeni, strategian opettaja, Sotataidon laitos, Maanpuolustuskorkeakoulu

1415-1435       Iltapäiväkahvi

1435-1550       KATSE ETEENPÄIN: NELJÄN KRIISIN KIROUS
Pekka Reinikainen, Ilmastosopimussuurlähettiläs, European Commission DG Clima; Kansainvälisen vaikuttamistyön asiantuntija, Suomen Punainen Risti

1550-1600      AKATEMIAN PÄÄTÖS
Tarja Kantola, puheenjohtaja, WISE
​

Kriisinhallintakeskus CMC:n ja Laajan turvallisuuden verkosto WISEn seminaari

Siviilikriisinhallinnan toimintaympäristö on monitahoisessa muutoksessa. Vaikka viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet, että valtioiden väliset sodat eivät ole kadonneet, suurin osa konflikteista ei kuitenkaan noudata tätä perinteistä mallia.

Muutos haastaa perinteisiä kriisinhallinnan tapoja. Siviilikriisinhallinta on usein hauraan valtion tukemista sen rakenteita vahvistamalla, mutta miten toimimme tilanteessa, jossa valtion toiminta on osaltaan konfliktin syynä? Voiko oikeusvaltioperiaatteista tinkiä, esimerkiksi vakauden nimissä? Kuinka paljon siviilikriisinhallintaan voi liittää omia intressejä?
Tämän päivän kompleksiset/monisyiset konfliktit vaativat myös siviilikriisinhallinnalta uudenlaista asiantuntijuutta. Esimerkiksi ilmasto- ja terveysturvallisuus linkittyvät siviilikriisinhallinnan perustaan inhimillisen turvallisuuden tukijana.

Myös kriisinhallinta ja rauhanrakennus liittyvät kentällä yhä selkeämmin toisiinsa ja rauhanvälitys voi nousta selvemmin yhdeksi siviilikriisinhallinnan osaamisalueeksi. Olemmeko kansallisesti valmiita vastaamaan asiantuntijuuden muutokseen? Entä vaativatko toimintaympäristön ja toiminnan luonteen muutokset myös uudenlaista ajattelua siviilikriisinhallinnan suunnittelun ja toteuttamisen osalta?  Uskallammeko uudistaa rohkeasti myös omia kansallisia rakenteitamme?

Seminaarin kahdessa paneelissa keskusteltiin toisaalta siviilikriisinhallinnan sisällöstä ja toisaalta siviilikriisinhallinnan rakenteista. .

Ohjelma: 

SUOMI SIVIILIKRIISINHALLINNAN SUURVALTA TULEVAISUUDESSAKIN?
 
Aika               Maanantai 13.6. kello 13.00-16.30
Paikka           Kansallismuseon auditorio, Mannerheimintie 34, Helsinki
Ohjelma
13.00             Seminaarin avaussanat
                       Kirsi Henriksson, johtaja, CMC
                       Anne Palm, toiminnanjohtaja, WISE
13.15             Paneelikeskustelu Suomen siviilikriisinhallinnan sisällöstä
                       Minkälaista siviilikriisinhallintaa tarvitsemme jatkossa?
                       Julia Evans, tutkimus- ja kehittämisasiantuntija, CMC
                       Taina Järvinen, asiantuntija, European Centre of Excellence for Civilian Crisis                                   Management
                       Tyyne Karjalainen, tutkija, Ulkopoliittinen instituutti
                       Aaro Suonio, rauhan ja kriisinhallinnan asiantuntija
14.30             Kahvitauko
15.00             Paneelikeskustelu Suomen siviilikriisinhallinnan rakenteista
                       Miten teemme parasta mahdollista siviilikriisinhallintaa jatkossa?
                       Kalle Kekomäki, neuvotteleva virkamies, kansainvälisten asioiden yksikkö,                                         sisäministeriö
                       Minna Laajava, yksikönpäällikkö, turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikkö,                             ulkoministeriö
                       Anne Palm, toiminnanjohtaja, WISE
                       Jyrki Ruohomäki, johtava asiantuntija, CMC
16.15             Seminaarin päätössanat
                       Tarja Kantola, puheenjohtaja, WISE
16.30             Seminaarin päätös

Seminaaria fasilitoi vaikuttamistyön asiantuntija, EU Climate Pact Ambassador Pekka Reinikainen. 

Voit katsoa videotallenteet alta tai käydä Wisen Youtube-kanavalla:
Siviilikriisinhallinnan seminaari, osio 1
Siviilikriisinhallinnan seminaari, osio 2

WISEn turvallisuuspoliittinen seminaari Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan ja sen vaikutuksista kansainvälispoliittiseen tilanteeseen ja Suomen turvallisuuteen järjestetään Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) keskiviikkona 13.4. kello 14.00-16.00.

Seminaarin ohjelma:

14.00   Seminaarin avaus

14.10   Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan haasteet Venäjän Ukrainaan hyökkäyksen johdosta
​-  poliittisen osaston päällikkö Piritta Asunmaa, ulkoministeriö

14.45   Paneelikeskustelu vetäjänä toiminnanjohtaja Anne Palm, WISE
-  eversti Petteri Kajanmaa, sotataidon laitoksen johtaja, Maanpuolustuskorkeakoulu
-  puheenjohtaja Tarja Kantola, WISE ja Kirkon Ulkomaanapu
-  tutkija Johanna Ketola, Ulkopoliittinen instituutti
-  toimitusjohtaja Janne Taalas, CMI - Martti Ahtisaari Peace Foundation

16.00   Seminaarin päätös

Ilmoittautumiset 11.4. mennessä viereisen ilmoittautumislinkin kautta.

  WISEn uusi kokonaisvaltaista kriisinhallintaa käsittelevän kirja "Ääniä Afrikasta – Puheenvuoroja rauhasta ja turvallisuudesta" julkistetaan 20.1. webinaarissa Teamsissä. Kirja tehtiin jälleen kerran yhteistyössä CMC Finlandin kanssa.

Kirjan ovat toimittaneet kokeneet toimittajat Anuliina Savolainen ja Anna Starckman, jotka ovat onnistuneet kiinnostavalla tavalla esittelemään suomalaisten siviili- ja sotilaallisen kriisinhallinnan, humanitaarisen toiminnan sekä rauhantyön ja -välityksen asiantuntijoiden kokemuksia ja näkemyksiä toiminnastaan Afrikassa. Kirjaan on myös haastateltu afrikkalaisia asiantuntijoita, jotka nostavat esiin omia näkemyksiään rauhasta ja turvallisuudesta Afrikassa.

Miksi halusimme keskittyä Afrikkaan? Tähän on oikeastaan kuusi syytä. Ensinnäkin Afrikka on tärkeä meille kaikille eurooppalaisille. Euroopan unioni pyrkii voimakkaasti kehittämään yhteistyötään ja kumppanuuttaan Afrikan unionin ja sen jäsenmaiden kanssa. Toiseksi Afrikka on noussut tärkeään asemaan myös Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Keväällä 2021 valtioneuvosto hyväksyi Suomen Afrikka-strategian, jonka tavoitteena on kehittää edelleen Suomen Afrikka-politiikan kokonaisvaltaisuutta ja johdonmukaisuutta. Kolmanneksi meillä suomalaisilla on paljon eri alojen kokemusta, osaamista ja yhteistyötä eri Afrikan maiden ja kansalaisten kanssa. Monilla kansalaisjärjestöillä on erilaisia rauhanrakennus-, ihmisoikeus, tasa-arvo- ja demokratiaprojekteja Afrikassa, joissa paikalliset asukkaat ovat mukana aktiivisina kumppaneina. Useat Afrikan maat ovat olleet mukana Suomen kehitysyhteistyössä jo vuosikymmenten ajan. Neljänneksi useat maailmanlaajuiset ongelmat, esimerkiksi ilmastonmuutos ja sen seuraukset, ovat kurittaneet erityisesti Saharan eteläpuoleisen Afrikan maita rankalla kädellä. Viidenneksi monissa asiantuntevissa arvioissa uskotaan, että tulevaisuudessa Afrikan mantereella nähdään aiempaa useampia kansainvälisiä kriisinhallintaoperaatioita. Kuudenneksi on muistettava, että Afrikka ei ole pelkästään sodista ja hädästä kärsivä maanosa, vaan siellä on paljon positiivista ja hyvää käynnissä, jota on syytä esitellä. Kansalaisyhteiskunta ja sen monet eri tahot, erityisesti naisjärjestöt, ovat monessa Afrikan maassa voimakkaita ja saavat paljon aikaan. Muutos parempaan on nähtävillä ja sitä haluamme tukea.

Webinaarissa osa kirjan kirjoittajista esittelee näkemyksiään ja kokemuksiaan työstä rauhan ja turvallisuuden eteen Afrikassa.

Ilmoittautumiset 19.1. mennessä viereisestä linkistä tai meilillä osoitteeseen info@widersecurity.fi. Otsikkoon maininta Afrikka. Ilmoittautuneille lähetetään Teams-linkki.

Webinaaria ei tallenneta.

Ohjelma

15.00                 Avaus ja kirjan tausta
                           Anne Palm, toiminnanjohtaja, WISE

15.10                 Ääniä Afrikasta -kirjan sisältö
                           Anuliina Savolainen ja Anna Starckman, kirjan toimittajat

15.25                 Lyhyitä puheenvuoroja kirjaan kirjoittaneilta ja haastatelluilta asiantuntijoilta

• Liisa Laakso, vanhempi tutkija, Pohjoismainen Afrikka-instituutti, Uppsala
• Tiina Kukkamaa-Bah, Saharan eteläpuolisen Afrikan yksikön päällikkö, CMI
• Pekka Reinikainen, kansainvälisen avustustoiminnan vaikuttamistyön ja viestinnän asiantuntija, Suomen Punainen Risti
• Nina Pelkonen, poliisineuvonantaja, UNMISS Etelä-Sudan (2017-18)
• Pia Horttanainen, Senior Legal Reform Advisor, EUCAP Somalia (2020-)
• Jouni Vainio, Itä-Afrikan valmiusjoukon sotilasneuvonantaja (2015-17) ja siviilineuvonantaja (2018-21)
• Mia Rahunen, suunnittelujohtaja, EUCAP Sahel Mali

                          
​                           Kysymyksiä ja keskustelu

16.45                 Kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan tulevaisuus Afrikassa
                           Kirsi Henriksson, johtaja, CMC
​
17.00                 Seminaarin päätös

Bosnian raskaassa sodassa 1990-luvun alkupuolella kuoli yli 100 000 ihmistä, joista suurin osa oli bosniakkeja. Daytonin rauhansopimuksessa vuonna 1995 maa jaettiin pääosin bosniakkien ja kroaattien asuttamaan Bosnia-Hertsegovinan federaatioon ja enimmäkseen serbien asuttamaan serbitasavaltaan.
 
Kesällä 2021 Bosnia-Hertsegovinassa puhkesi vakavin poliittinen kriisi sitten Bosnian sodan päättymisen, kun serbitasavalta kovensi uhkauksiaan irtautumisesta muusta valtiosta. Serbitasavallan johtaja Milorad Dodik on puhunut jopa oman armeijan perustamisesta. Monet kansainväliset tarkkailijat Bosnia-Hertsegovinan korkean edustajan Christian Schmidtin johdolla ovat varoittaneet uuden konfliktin riskistä.
 
Onko uuden sodan uhka Balkanilla todellinen? Mitä on tehtävissä? Onko kansainvälisellä yhteisöllä, erityisesti YK:lla, EU:lla ja Etyjillä mahdollisuuksia puuttua tilanteeseen, lievittää jännitystä ja edistää rauhaa? Voiko Suomi tehdä jotain?
 
Aika                    8.12.2021 kello 14.00 - 15.30
Paikka                Teams (linkki lähetetään ilmoittautuneille)
Ohjelma
14.00  Seminaarin avaus
            Tarja Kantola, puheenjohtaja, WISE
14.10  Mitä Bosnia-Hertsegovinassa tapahtuu ja mitä kansainvälinen yhteisö voi tehdä?
            Olli Kantanen, apulaisosastopäällikkö, Eurooppa-osasto, ulkoministeriö
            Keskustelu
14.40  Paneelikeskustelu: Mitä voidaan tehdä Bosnia-Hertsegovinan poliittisen tilanteen                          parantamiseksi ja konfliktin estämiseksi?
            Emma Hakala, tutkija, Ulkopoliittinen instituutti
            Nina Suomalainen, toiminnanjohtaja, Justice Rapid Response, ETYJin Bosnia-                                  Hertsegovinan operaation varapäällikkö 2012-15
            Pilvi Torsti, dosentti, Mostarin United World College -lukion perustaja ja taustasäätiön                  hallituksen puheenjohtaja
15.30  Seminaarin päätös

Ilmoittautumiset 3.12. mennessä viereisestä linkistä. Maininta B-H seminaari.

WISEn Turvallisuuspoliittinen akatemia 2021 järjestetään virtuaalisesti 4.-5.11. kello 9.00 - 12.00  Zoomissa.

​Akatemia jakaantuu viime vuoden tapaan neljään eri sessioon (1 + 2 torstaina 4.11. ja 3 + 4 perjantaina 5.11.). Tänä vuonna aiheina ovat
1. Euroopan turvallisuus
2. Kriisinhallinnan tulevaisuus
3. Ei turvallisuutta ilman kehitystä ja rauhaa
4. Pysyvän rauhan mahdollisuus

Puhujat ovat aiempien vuosien mukaisesti alansa huippuasiantuntijoita. 

Akatemian lopussa ulkoministeri Pekka Haavisto on lupautunut antamaan katsauksen Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.

ILMOITTAUTUMISET 2.11. mennessä vieressä olevan ilmoittautumislinkin kautta tai sähköpostilla osoitteeseen info@widersecurity.fi, otsikkoon maininta "Turvallisuuspoliittinen akatemia 2021". Lähetämme ilmoittautuneille ZOOM-linkin kaksi päivää ennen akatemiaa.

WISE TURVALLISUUSPOLIITTINEN AKATEMIA 2021                                        
4.-5.11.2020 klo 9.00 – 12.00
                                                                                 
Webinaari Zoomissa (linkki lähetetään ilmoittautuneille)
 
Ohjelma

Torstai 4.11.      
                                                      
0900-0910        AKATEMIAN AVAUS

• Anne Palm, toiminnanjohtaja, WISE
  
  

0910-1030         EUROOPAN TURVALLISUUS
- mikä meitä uhkaa ja miten siihen tulisi valmistautua?
Euroopan unionissa keskustellaan unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tulevaisuudesta. Ranska on esittänyt tiivistä puolustusyhteistyötä. Käynnissä olevissa EU:n Strategisen kompassin valmisteluissa kehitetään kriisinhallinnan välineitä paremmin vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin ja tuleviin haasteisiin.
Mitkä ovat ne turvallisuusuhat, joihin unioni pyrkii vastaamaan? Miten EU kehittää kriisinhallintaansa? Jäävätkö siviilitoimet sotilaallisten toimien jalkoihin?

• Sofie From-Emmesberger, osastopäällikkö, Afrikan ja Lähi-idän osasto, ulkoministeriö (EU:n poliittisten ja turvallisuusasiain komitean (PSC) pysyvä puheenjohtaja lokakuun alkupuolelle saakka)
• Katariina Mustasilta, tutkijatohtori, Ulkopoliittinen instituutti
• Kommenttipuheenvuoro: Juha Pyykönen, VTL, prkenr evp, turvallisuustutkija
  
  

1030-1035         Tauko

1035-1200         KRIISINHALLINNAN TULEVAISUUS
- onko kansainvälinen kriisinhallinta tullut tiensä päähän?

Kansainvälisen yhteisön vetäytyminen hyvinkin nopeasti Afganistanista elokuun lopulla on herättänyt monia kommentteja ja kysymyksiä. Nyt arvioidaan maailmanlaajuisesti kriisinhallinnan ja muiden kansainvälisten interventioiden vaikutuksia ja soveltuvuutta kompleksisissa toimintaympäristöissä. Pelkkään sotilaalliseen voimaan rakentuvan toiminnan heikkoudet ovat tulleet esiin. Paikallisten tarpeet sivuutetaan usein toissijaisina.   

Mikä on mennyt pieleen? Pitääkö kansainväliset interventiot rakentaa kokonaan uudelle pohjalle ja ajattelulle? Miten paikallisten tarpeet huomioidaan?

• Jyrki Ruohomäki, johtava asiantuntija, Kriisinhallintakeskus CMC
• Tyyne Karjalainen, tutkija, Ulkopoliittinen instituutti
• Kommenttipuheenvuoro: Markko Kallonen, projektikoordinaattori (EUCTI), Centre for European Perspective, Slovenia

 
Perjantai 5.11.

0900-0910         YHTEENVETO EDELLISELTÄ PÄIVÄLTÄ

• Anne Palm, toiminnanjohtaja, WISE
  
  

0910-1025         EI TURVALLISUUTTA ILMAN KEHITYSTÄ JA RAUHAA
- miten kehityksellä tuetaan kestävää rauhaa?
Pitkittyneet ja monisyiset kriisit haastavat ihmisten, yhteisöjen ja yhteiskuntien toimintakykyä eri puolilla maailmaa. Myös kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja rauhantyön on pystyttävä vastaamaan entistä koordinoidummin, kokonaisvaltaisemmin ja tehokkaammin kriisien keskellä elävien ihmisten tarpeisiin. Tähän tarvitaan nykyistä tiiviimpää yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
Miten vahvistetaan kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja rauhantyön välisen yhteistyön johdonmukaisuutta ja täydentävyyttä? Miten huomioidaan aiempaa paremmin paikallisten ihmisten tarpeet ja toiveet? Pystytäänkö sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan toimijoiden kanssa tekemään yhteistyötä?

• Anisa Doty, VTT, Anisa Doty Resolutions
• Jouni Hemberg, toiminnanjohtaja, Kirkon Ulkomaanapu
  
  

1025-1030         Tauko

1030-1130         PYSYVÄN RAUHAN MAHDOLLISUUS
- miten rauhaa rakennetaan?
Konfliktit muodostavat suuren uhkan ihmisille ja niiden haittavaikutukset saattavat ulottua pitkälle konfliktin loppumisen jälkeiseen aikaan. Rauhanrakentaminen ei ole helppoa ja usein siinä unohtuu paikallisten oma ääni. Kaikki sanovat haluavansa rauhaa, mutta sen aikaansaaminen ei usein näytä onnistuvan. Naiset ja nuoret jäävät helposti taka-alalle, kun miehet neuvottelevat ja sopivat rauhasta.
Onko mahdollista luoda maailmaa, jossa vallitsee rauha? Mikä on kansalaisyhteiskunnan rooli? Mikä on naisten ja nuorten rooli?

• Janne Taalas, CEO, Crisis Management Initiative – Martti Ahtisaari Foundation
• Jaana Hirsikangas, toiminnanjohtaja, Suomen UN Women
  
  

1130-1150         AJANKOHTAINEN KATSAUS SUOMEN ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKKAAN

• Pekka Haavisto, ulkoministeri
  
  

1150-1200         AKATEMIAN PÄÄTÖS

• Tarja Kantola, puheenjohtaja, WISE

Tallenne kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan seminaarista ’Kriisinhallinnan tulevaisuus: voidaanko Afganistanin kokemuksista oppia jotain?’ 15.9. on nyt katsottavissa YouTubesta: https://www.youtube.com/watch?v=3Rq7tnxb2dA

Yhteenveto tilaisuudesta löytyy täältä.